Suomen Kulttuurirahasto 50 vuotta sitten
TEKSTI Anna Bui
Suomi ikuistettiin Ranskan pääkaupunkiin
jo puoli vuosisataa sitten, 25.10.1962, kun
tasavallan presidentti
Urho Kekkonen
vihki Suomi-au-
kion Pariisin sydämessä. Hieman myöhemmin, 5. joulu-
kuuta, presidentti Kekkonen päätettiin kutsua Suomen
Kulttuurirahaston kunniaesimieheksi. Kyseisenä vuonna
myös Kulttuurirahaston toiminta sivusi kansainvälisiä
kenttiä, sillä kulttuuripoliittisten neuvottelupäivien
aiheena oli ”Suomi maailman kulttuurissa”.
Rahastossa painotettiin jo tuolloin suomalaisen
kulttuurin vaalimisen lisäksi myös kaikkien yhteistä vas-
tuuta globaalin hyvinvoinnin vaalimisesta. Akateemikko
Paavo Ravila
totesi neuvottelupäivien päätöstilaisuu-
dessa pitämässään puheessa, että ”tehtävänämme on
kehittää maatamme kaikinpuolisesti, mutta emme saa
unohtaa velvollisuuttamme koko ihmiskuntaa kohtaan,
mikäli haluamme esiintyä sivistyskansana ---Kehityk-
sen eturivissä kulkevien on tarjottava auttava kätensä”.
Samassa tilaisuudessa akateemikko
Martti Haavio
kannusti Suomea viemään tiede- ja taideosaamistaan
rohkeasti ja ylpeänä maailmalle. Hänen mukaansa ulko-
maalaisten tiedot meistä ovat tunnetusti puutteellisia,
mutta hän kuitenkin lohdutti kuulijoita toteamalla, että
”ei ole meidän suomalaisten mitään syytä masentua, jos
avatessamme pölyisen Encyclopaedia Britannican luem-
me siitä, että jääkarhut yhä kävelevät Helsingin kaduilla.
Itse tiedämme, kävelevätkö vaiko eivät”.
alittavaa ihmistä hyväksytä malliksi.
Vastaavanlaista kuvallista itsesäätelyä
on jo olemassa esimerkiksi lääkemai-
nonnassa ja journalismissa. Usein ku-
van korjailu on toki asiallista. Yleis-
tä on korjailla perspektiiviä, jotta talot
ovat kuvassa suorassa.
Professori jatkaa kuvaamista
Merja Salo (s. 1953) on toiminut Taide-
teollisen korkeakoulun, nykyisen Aal-
to-yliopiston taiteiden ja suunnittelun
korkeakoulun, kuvallisen viestinnän ja
valokuvauksen professorina vuodes-
ta 1994. Omia opinahjoja ovat olleet
Tampereen yliopisto ja Taideteollinen
korkeakoulu.
6.
Salo teki Taideteollisen korkea-
koulun ensimmäisen valokuvauksen
alan väitöskirjan 1997. Väitöskirja oli
myös ensimmäinen pelkästään cd-rom-
muodossa julkaistu väitöskirja Suomes-
sa. Salo vertaili tupakkamainonnan ja
tupakan vastaisen terveysvalistuk-
sen kuvia väitöskirjassaan Nautinnon,
vaaran ja varoituksen merkit.
Ennen akateemista uraansa Merja
Salo toimi valokuvaajana ja toimitta-
jana STT:llä 1980-luvulla. Hän oli mu-
kana tuolloin aloittaneissa Image- ja
City-lehdissä.
Merja Salo on kirjoittanut kirjan
Imageware – kuvajournalismi media-
fuusiossa (2000), jota käytetään ku-
Kuva 6: Tallbacken, Ruotsi 2007
vajournalismin oppikirjana. Hän on
tutkinut muotikuvausta kirjassaan
Muodin ikuistajat – Muotivalokuvaus
Suomessa (2005).
Salon uusin kirja on hänen omiin
valokuviinsa perustuva Automaisemia
– Carscapes (2011). Kirja tarkastelee
autojen ja autoilun vaikutusta maise-
maan. Kirjan kuvissa näkyy esimer-
kiksi pitkä autojono taustallaan Pal-
lastunturi Lapissa.
– Kauniista kuvista rajataan yleen-
sä autot pois. Minä halusin kuvata ni-
menomaan autoja kauniissa maisemas-
sa. Maisema muuttuu, ja autot kuuluvat
maisemaan, Merja Salo perustelee.
Suomessa on tehty valokuvaukses-
ta noin 30 väitöskirjaa. Lisää tohtoreita
on tulossa varsinkin Aalto-yliopiston
taiteiden ja suunnittelun korkeakou-
lusta. Valokuvaa tutkitaan myös Hel-
singin, Tampereen ja Jyväskylän yli-
opistoissa.
Vuonna 2011 Merja Salo sai valo-
kuvataiteen valtionpalkinnon ja tekee
nyt kirjaa suomalaisesta nykyvaloku-
vauksesta.
l
30
