Useimmista taiteilijoista on tullut tutta
via, monista myös ystäviä.
–
Aimo Kanerva
oli ensimmäinen
taiteilija, jonka tapasin Taisto Ahto
lan jälkeen. Hänen seurassaan ravinto
la Kosmoksessa minulle avautui portti
pääkaupungin taiteilijapiireihin.
Leon-
hard Lapinin
kautta olen tutustunut
pariinkymmeneen virolaistaiteilijaan.
Minua kiinnostaa erityisesti Viron en
simmäisen itsenäisyyden ajan taide.
Tunnen myös ruotsalaisia, norjalaisia
ja islantilaisia taiteilijoita.
Salmet ovat ostaneet teoksia suo
raan ateljeesta vain, jos taiteilijalla ei
ole ollut galleriasopimusta.
– Jos galleriat ohitetaan, niiden toi
minta loppuu. Galleristi on palkkion
sa ansainnut. Suomessa galleriat ovat
avoinna kaikille, kuka tahansa pääsee
sisälle katsomaan taidetta ilmaiseksi.
Muualla galleriat avaavat ovensa vain
varakkaille ostajille.
Vexi itse on omanlaisensa taide
maalari: hän maalaa kuvia sanoilla.
Laulun aihe näyttäytyy Vexille usein
kuvana. Hän muuntaa näkemänsä rii
meiksi ja tarinoiksi.
– Musiikissakin on värit, hän sanoo.
Salmet lahjoittivat noin 500 taide
teoksen kokoelmansa Hämeenlinnan
Taidemuseolle vuonna 2010. Osa teok
sista oli talletettuna siellä jo aiemmin.
Kotiin jäi vielä noin 150 taulua ja pie
noisveistosta.
Salmet kartuttavat kokoelmaa edel
leen. Lahjoitukselle ei ole määritelty
ehtoja. Taidemuseo saa vapaasti päät
tää, milloin kokoelman teoksia on esil
lä. Lahjoitus sisältää myös tuhansi
en teosten taidekirjaston sekä 100 000
tulitikkuetiketin kokoelman. Van
himmat etiketit ovat 1800-luvun lo
pulta. Menetetyn Karjalan kyläkaup
piaiden etiketit kuuluvat kokoelman
aarteisiin.
Vexi Salmi on mielissään Hämeen
rahaston palkinnosta.
– Otin mielelläni vastaan 10 000
euroa. Ne palautuvat aikanaan Hä
meenlinnaan uusina taidehankintoina.
Enemmän vientitukea
kuvataiteilijoille
Viime vuosikymmenen lopulla kvartaa
likapitalismi tunkeutui jopa kulttuurin
arvokeskusteluun. Taiteilijoita vaadit
tiin tulemaan toimeen ilman apurahoja
ja yhteiskunnan tukea ja brändäämään
itsensä kuin Dali ja
Picasso
. Vain me
nestyvillä olkoon oikeus taiteen tekemi
seen. Vexi ärähti näille viisasteluille ja
sivalsi vastaukseksi, että niiden esittäjät
eivät ymmärrä taiteesta mitään. Tarvit
semme muutakin taidetta kuin sitä, joka
pärjää päivän trendimarkkinoilla. Mo
nen taiteilijan töiden arvo on huomattu
vasta myöhemmin.
– Apurahojen ja taiteilijaeläkkeiden
ansiosta perusasiat ovat Suomessa aika
hyvin. Kuvataiteilijat tarvitsevat enem
män apua teosten vientiin ja kansain
välisiin näyttelyihin. Ruotsi on tässä
meitä edellä, Vexi Salmi sanoo.
– Suomen nykytaiteen tila on hyvä.
Meillä on monipuolinen ja täysin kan
sainvälinen taiteilijaryhmä. Esimerkik
si Berliinissä työskentelee parhaillaan
kymmeniä suomalaisia taiteilijoita, ja
vastavuoroisesti Kuvataideakatemi
assa on paljon ulkomaisia opiskelijoi
ta. Taiteen tekemisessä ei ole ollut kos
kaan elämäni aikana sellaista vapautta
kuin nyt. Ei ismejä, joihin tulee sitou
tua ollakseen hyvä taiteilija.
”Parhaat tekstini
ovat vasta tulossa”
Vexi Salmi ei vielä 70-vuotiaana osaa
omistautua oleilulle. Hän sanoo her
mostuvansa, ellei tee työtä eli täy
tä velvollisuuttaan. Suomen kaikkien
aikojen tuotteliain sanoittaja on osal
listunut omalla nimellään ja tusinalla
salanimellä yli 5 000 laulun tekemi
seen. Niistä noin 3 100 on levytetty.
Suomessa suositaan suomalaisille sa
noitettuja lauluja. Edelleen Vexin ky
nästä – tai oikeammin nykyisin Mac
Bookista – ja olohuoneen oranssilta
kulmasohvalta lähtee vuoden mittaan
maailmalle satoja sanoituksia. Niitä ti
laavat ja esittävät myös nuoret artis
tit, muun muassa soolouralle siirtynyt
Jonne Aaron
.
Pikkupoikana Vexi ajatteli ruveta
kirjailijaksi, mutta hänestä tuli omien
sanojensa mukaan kirjoittelija ja yleis
hunsvotti. Tämä Hämeenlinnan lättä
hattu on kirjoittanut 17 kirjaa: romaa
neja, runoja ja satukirjoja, tarina- ja
reportaasikokoelmia, elämäkertoja ja
historiikkeja. Kolumneja on syntynyt
lukematon määrä. Elämänjanoinen sa
nataiteilija sanoo viihdyttävänsä itse
ään kirjoittamalla: työ on hauskaa.
Huhtikuussa Vexi kirjoitti
Ilmari
Kiannosta
Suomussalmelle kuusi teks
tiä
Seppo Kämäräisen
käsikirjoit
tamaan laulunäytelmään. Muutama
kuukausi sitten hän aloitti ison kir
joitustyön, jonka työnimi on
Elämäni
intiaanikesä
.
– Kuvaan sellaista tilaa, joka ihmi
selle tulee iän myötä: kaikki on hyvin,
ja elämä on tasapainoista ja hyväksy
vää. Olen utelias, haluan edelleen löy
tää ja nähdä uutta.
”
Minua kiinnostaa rosoisuus taiteessa,
elämässä ja itsessäni. Vanhana katupoikana
en osaa olla siloiteltu. Elämä ei ole sileää.
21
