Henkilökuvassa
TEKSTI Mariitta Hämäläinen KUVA Risto Mäläskä
Voimasana: tanssi
– Lukiossa haaveilin kieltenopettajan ammatista, mutta
päädyin opiskelemaan Kainuun Terveydenhuolto-oppi
laitokseen. Ihminen ja ihmisen mieli kiinnostivat niin
paljon, että jatkoin opintoja ja valmistuin psykiatrian
erikoissairaanhoitajaksi 1990. Innostuin tanssiterapian
auttamismahdollisuuksista ja löysin tanssiliiketerapian,
jossa mennään luovuuden alueelle. Kävin kursseja Hol
lannissa ja suoritin Teatterikorkeakoulun ensimmäisen
tanssiterapian peruskurssin 1994.
1990-luvulla
Teija Ravelin opetti jazztanssia sivu
toimisesti entisessä opinahjossaan Kajaanin Tanssi
teatterissa. Hän toimi terapeuttisen tanssin ohjaajana
mielenterveys- ja kehitysvammatyössä sekä Kaukamet
sän Opiston ja kajaanilaisen nykytanssin tuotantoryhmä
Routa Companyn ryhmissä. Hän on kirjoittanut tanssiar
vosteluja vierailuesityksistä Kainuun Sanomiin vuodesta
1997. Ravelin sanoo, että hänen suhteensa tanssiin uudis
tuu analysoivan kirjoittamisen kautta.
Ravelin alkoi pohtia tanssin laajempaa hyödyntämis
tä erityisesti dementoituvien vanhusten hoidossa. Kuo
pion yliopiston terveystieteiden maisterikoulutus johti
hänet tanssin katsomiskokemuksen äärelle: voiko sekin
sisältää hoidollisia aineksia? Aiempaa tutkimustietoa ei
aiheesta ollut. Pro gradu -tutkielmassaan Ravelin analy
soi ja määritteli tanssin käsitteen hoitotieteessä.
Väitöskirja
Tanssiesitys auttamismenetelmänä de-
mentoituvien vanhusten hoitotyössä
tarkastettiin vuon
na 2008 Oulun yliopistossa. Ravelinin laadullisen ar
viointitutkimuksen keskiössä olivat vanhusten omat
kokemukset. Kajaanin Tanssiteatterin oppilaat rakensi
vat tutkimuksen tanssiesitysten tarinat niistä muistois
ta ja kokemuksista, joista vanhukset kertoivat muistelu
ryhmissä.
– Tanssia voidaan hyödyntää hoidollisesti kahdel
la tavalla: ihminen joko tanssii itse tai katsoo valmista
tanssituotosta. Tanssin katsominen herättää monenlaisia
tunteita, ajatuksia ja muistoja. Se aktivoi uusien, omaan
elämään liittyvien asioiden muistamista ja ajattelemis
ta. Tämä liittyy olennaisesti hoitotyön tavoitteisiin. Väi
töskirjani tulokset ovat herättäneet kiinnostusta ympäri
maata. Niitä voivat hyödyntää sekä hoitoalan että tans
sin ammattilaiset.
Auttajana näköalapaikoilla
Teija Ravelin toimii vanhempana lehtorina Kajaanin am
mattikorkeakoulussa.
– Opetustyö merkitsee minulle vaikuttamista, maa
ilman parantamista. Siinäkin pääsee auttamaan ihmis
tä. Oppiminen on muuttumista, se tarjoaa uusia mah
dollisuuksia maailman jäsentämiseen. Opetan tuleville
sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja liikunnanohjaa
jille mielenterveystyötä: niitä asioita, jotka nousivat kiin
nostaviksi psykiatrisen sairaanhoitajan työssäni. Pääsen
mukaan opiskelijoiden muutosprosessiin. Ja vaikka en ole
vielä pystynyt jatkamaan tutkimustani, vien opettajana
asiaani eteenpäin.
Teija Ravelin on edustanut tanssitaidetta ja terveys
tieteitä Kainuun rahaston hoitokunnassa vuodesta 2009.
Hänen puheenjohtajakautensa alkoi viime syksynä. Luot
tamustehtävä on osoittautunut mielenkiintoiseksi.
– Kulttuurirahaston maakuntarahastoissa pienikin
alue tulee havaituksi, nähdyksi ja kuulluksi. Kainuussa
on vähän alueellisia taiteen ja tieteen tukijoita. Maakun
nan vahvat toimijat saavat valtakunnallista tukea ja ar
vostusta. Olemme täällä ainutkertaisessa asemassa: Kai
nuun rahaston pienestäkin apurahasta voi syntyä jotakin
suurta. Kulttuuri luo hyvinvointia Kainuuseen kaikissa
muodoissaan, Ravelin sanoo.
Hän otti ensi askelia kohti elämäntehtäväänsä
jo kuusivuotiaana balettikoululaisena. Tanssin
hoitavasta voimasta tuli hänelle opetuksen ja
tutkimuksen kohde. Hän on Kainuun rahaston
puheenjohtaja, terveystieteiden tohtori
Teija
Ravelin
.
13
