w
– Kulttuurirahaston
palkinto oli miellyttävä
yllätys. Se tuli hyvään
aikaan, sillä olin jo
maatani myymässä.
Palkinto kannustaa
jatkamaan, Asa sanoo.
Tääl parhaiten pärjätään
tiiviisti yhessä. / Esteitse!
Eteenpäin kylki kylessä! / Ilo
on jotain jos se on jaettua. /
Rakkaus on liimaa. Pitää sillat
pydessä!
(Foetida – use your
illusion III: Esteitse, 2012)
sö ei halua kuulla perjantai-iltana
saarnaa. Albumin Jou jou raken
sin tarinankerronnan ja huumorin
varaan.
Hei tunteekohan täällä teistä jo-
ku / pientä poikaa nimeltä noku? /
onkohan täälläpäin kellekään tuttu /
nokun sisko nimeltään mutku?
(Jou
jou: noku ja mutku, 2011)
Loppuasukas-albumin teemo
ja ovat ylikansoittuminen, fossii
liset polttoaineet, mielenterveys ja
Itämeren tila. Asa analysoi levyllä
ihmisen lajikäyttäytymistä ja nä
kee, että tämä sivilisaatio on tullut
tiensä päähän. Albumin tekijät sai
vat Teosto-palkinnon vuonna 2008.
Palkintoraati totesi perusteluissaan,
että runot ja musiikki tukevat toisi
aan erinomaisesti. Runot pursuavat vä
rikkäitä ja omaperäisiä kielikuvia sekä
assosiatiivisia, intertekstuaalisia mie
likuvia, jotka viittaavat monikerroksi
sesti niin historiaan, nykypäivään kuin
tulevaisuuteen. Ne edustavat poikkeuk
sellisen terävää katurunoutta. Musiikki
on elävä kokonaisuus, jonka suurimpia
vahvuuksia on sen intensiivinen ja pe
riksi antamaton eettisyys ja yhteiskun
nallisuus. Hirtehishuumorin pohjavire on
sittenkin toiveikas.
Asa sai Loppuasukkaan sanoituksista
kaksi palkintoa Femma-gaalassa ja voit
ti Emma-gaalassa Vuoden albumi -pal
kinnon.
Nää sanat ei tehny tätä laulua / Me
piirretään puhdasta taulua / Kuunnelles
tätä sotiemme kauhua / Ku minä ja mun
kaverit tultii maailmaa muuttaan / Nää
sanat ei tehny tätä laulua / Me maalataan
valkosta taulua / Kuunnelles tätä kaaok-
sen kauhua / Aikaa uutta
(Loppuasukas:
Sanat ei tehnyt tätä laulua, 2008)
Sanoituksissaan Asa on käsitellyt
ihmisen henkistä kasvua ja ottanut joh
donmukaisesti kantaa suvaitsevaisuuden,
rauhan ja luonnon puolesta. Hän muis
tuttaa, että niin kauan kuin käydään tur
hia sotia, on tärkeää pitää rauhanlaulut
elossa. Luonnon kauneuden kuvaamista
unohtamatta.
Asan utopiayhteiskunnassa räpättäjiä
ei enää tarvita.
Elävien kuvien runoutta
Musiikista ja kirjoittamisesta tuli Asan
vahvoja lajeja jo ala-asteella.
– Suurin saavutukseni oli se, kun
sain juttujani kaksi kertaa Kevätpörriäi
seen.
Koulun jälkeen Asa opiskeli Lahden
kansanopistossa elokuvalinjalla. Hän on
suunnitellut ja ohjannut avantgardemai
sen musiikkivideonsa Levon helmi. Elo
kuvailmaisu kiehtoo.
– On hienoa kirjoittaa kotona käsis
tä ja saada kaverit mukaan toteuttamaan
sitä. Koen elokuvallisia kuvia ja maalaan
niitä sanoilla.
Vuonna 2005 Asa sävelsi, sanoitti ja
sovitti musiikkia Dome Karukosken oh
jaamaan elokuvaan Tyttö sinä olet tähti.
Hän myös esiintyi siinä cameo-roolissa.
Asa viljelee musiikissaan värikkäitä
kielikuvia ja sanaväännöksiä.
Hänen esityksissään on häivähdys
slaavilaista haikeutta ja suomalaista ru
nonlausuntaa. Asa on laventanut hip ho
pin muotokieltä muun muassa kansan
musiikin suuntaan.
Kun minä kylillä kuljeskelen / niin
kuuluu laulun ääni / ja mimmit ne huu-
taa ikkunoista / tääl oon yksinäni
(Asa
Masa: Jou jou, 2011)
– Rap-polkupyörä pyörii useimmi
ten riimimitassa. Runouteen ja täysin
vapaaseen mittaan siirtyminen kirjoit
tajana kiehtoo ja kiinnostaa. Pop-laulu
jen ja räppibiisien tekeminen on muka
vaa hommaa, mutta kyllä puhdas runous
on mielestäni sanataiteista jaloin. Jos sä
saat homman toimimaan siinä, eli ihmi
set itkemään ja nauramaan, sitten voi
daan alkaa puhua jo sanataiteesta. Har
joittelen vielä. Suomen kieli on kaunista,
se taipuu kaikenlaiseen, mutta riimipol
kupyörästä runouteen hyppääminen vaa
tii vielä lisää sivunäköä teksteihin.
Asa kiertää maata viikonloppui
sin klubi- ja ravintolakeikoilla. Kesällä
hän keikkailee yhdeksänmiehisen Jätkä
jätkät-yhtyeensä kanssa festivaaleilla ja
talvella pohjoisen hiihtokeskuksissa. En
tä kymmenen vuoden kuluttua?
– Kiertue-elämä saa rauhoittua. Mi
nusta tuntuu jo nyt, että Suomi on nähty.
Roihuvuori-Seura valitsi Asan Vuo
den roihuvuorelaiseksi 2010.
– Olen asunut 1-vuotiaasta asti Itä-
Helsingissä. Minulla on hyvät välit yh
distyksen sankareihin, ja olen ollut
mukana muutamissa Roihuvuori-Seu
ran projekteissa. Tein kauan sitten lau
lun Roihuvuoresta, mutta se oli täyn
nä nuoruuden röyhkeyttä ja epätoivoa...
Nyt olemme kehitelleet
Notkean Rotan
kanssa uutta rakastavaa laulua kotikon
nullemme.
23
