HENKILÖUUTISIA
maaneissa sitä on käsitelty laajalti, ja iskelmis
sä yksinäisyys voittaa rakkauden suhteessa 10:1.
Myös valokuvauksessa ja muussa kuvaamatai
teessa aihetta käsitellään laajasti. Huomionar
voista on kuitenkin, ettei yksinäisyys ole Suo
messa kansainvälisesti arvioiden kovin mittavaa
ja että eri maiden välillä on huomattavan suu
ria eroja. Kun eroja tarkastellaan tarkemmin,
havaitaan niiden aiheutuvan yhteiskuntien
organisaatiotavoista ja institutionaalisista raken
teista pikemminkin kuin kotitalouksien raken
teesta tai sukuyhteisyydestä. Kaiken kaikkiaan
yksinäisyys ei ole niinkään yksityisasia vaan yh
teiskunnallinen kysymys, Saari argumentoi.
Yksinäisyyden yhteiskunnallisuuden puoles
ta puhuu myös se, ettei mikään muu yksittäinen
tekijä vähennä samassa määrin koettua terveyt
tä ja hyvinvointia kuin yksinäisyys. Saari esitteli
aihetta käsitteleviä tutkimuksiaan, joissa yksinäi
syyttä on tarkasteltu määrällisenä ilmiönä. Sama
hyvinvointia ja terveyttä alentava vaikutus löy
tyy sekä edustavista väestöaineistoista että muu
taman sadan hengen näytteistä, jotka on otettu
eronneilta, mielenterveyskuntoutujilta, päihdeon
gelmaisilta, asunnottomilta ja leipäjonoissa olevil
ta. Kaikissa näissä tapauksissa yksinäisyydellä on
muista tekijöistä riippumaton hyvinvointia ja ter
veyttä vähentävä vaikutus.
Tilastolliset yhteydet ovat yksi asia, kysymys
yksinäisyydestä identiteettinä toinen. Saari on
tutkimusryhmineen kerännyt noin 400 hengen
aineiston yksinäisiksi itsensä määrittävistä ih
misistä, joita on analysoitu neuroverkkoihin pe
rustuvilla itseorganisoituvilla kartoilla. Näiden
tulosten valossa näyttäisi siltä, että yksinäiset ih
miset ovat tyytymättömiä elämäänsä useimmilla
elämänalueilla. Vaikutus on systemaattinen ja il
meisesti vahvempi kuin millään muulla tekijällä.
Saaren keräämissä laadullisissa aineistoissa
korostuu toistuva viesti: murhasta tuomittu sel
viää kymmenellä vuodella, yksinäisyys on usein
todellinen elinkautinen. Erilaiset keskustelut itse
murhan tekemisen tekniikoista ovat aineistossa
yleisiä, joskaan eivät dominoivia. Monille yksi
näisyyden identiteetistä luopuminen omin avuin
on käytännössä mahdotonta. Tarvitaan myöntei
siä siirtymiä mahdollistavia ratkaisuja, joissa ih
misten omat resurssit kytketään yhteen toiminta
mallien kanssa. Tällä alueella on saavutettavissa
merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, joilla on
suomalaisten tosiasiallista hyvinvointia ja terve
yttä lisäävä vaikutus.
Suunnittelija
Petra Jääskeläinen
jättää
Kulttuurirahaston lomien jälkeen elokuussa.
Hänen tehtävänsä siirtyvät 1.8. pääosin
Olli Vallinheimolle
, joka on työskennellyt
Kulttuurirahastossa suunnittelijana ja
Taidekoti Kirpilän amanuenssina.
Kulttuurirahaston pitkäaikainen sihteeri
Ritva-Liisa Pulkkinen
on jäänyt eläkkeelle
keväällä 2013. Hän tuli Rahaston
palvelukseen keskuksenhoitajaksi 1976 ja
siirtyi sihteerin tehtäviin 1982.
Asiamies
Juhana Lassilan
(vas.) ja suunnittelija
Olli
Vallinheimon
10-vuotisia työuria Kulttuurirahastossa
juhlistettiin 16.4. kahvitilaisuudella, jossa kummallekin
luovutettiin Keskuskauppakamarin ansiomerkki.
Fil. maisteri ja kasvatust. maisteri
Leena Taivalsaari
on aloittanut
Pirkanmaan rahaston sihteerin
tehtävissä huhtikuussa 2013.
Kuva: Marika Aspila
Kuva: Marika Aspila
Kuva: Antero Tenhunen
Kuva: Antero Tenhunen
Taidekoti Kirpilän amanuenssin
tehtäviä hoitaa 1.8. alkaen
fil. maisteri
Pia Hyttinen
, joka on
työskennellyt Kirpilässä oppaana.
11
KUVA Sini-Minttu Koivistoinen
