Kohti monitieteisyyttä
2000-luvun Euroopan tiedepolitiikassa tärkeäksi kysymyk-
seksi nousee globalisaation edellyttämiin tutkimustarpei-
siin vastaaminen. Helsingin yliopisto haluaa rakentaa pa-
rempaa maailmaa ottamalla entistä merkittävämmän roolin
globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Monitieteinen opetus
ja tutkimus tuottavat uutta osaamista koko globaalin yhteis-
kunnan hyödyksi.
Helsingin yliopisto profiloituu monialaiseksi tutkimus
yliopistoksi. Siellä käynnistyy vuoden 2014 alussa neljän
tutkijakoulun muodostama tohtorikoulutusjärjestelmä. Tut-
kijakoulujen alat eivät noudata tiedekunta- tai kampus
rakennetta, vaan ne perustuvat yhteistyöhön tutkimuksessa
ja tohtorikoulutuksessa. Tutkijakoulut muodostuvat tohtori-
ohjelmista, joilla on riittävän yhtenäinen tieteellinen perus-
ta. Kaikki yliopiston tohtorikoulutettavat kuuluvat johonkin
tohtoriohjelmaan, jossa he saavat ohjausta ja opetusta.
– Näihin ohjelmiin valitaan kernaasti myös ulkomaisia
opiskelijoita. Heidän kauttaan kansainvälinen näkyvyytem-
me vahvistuu, Forsberg sanoo.
– Suuri osa tohtoriopiskelijoista tekee tutkimusta sivu
toimisesti tai säätiörahoituksen turvin. Vaihto-opiskelijat
ovat tulevaisuuspotentiaalia. He voivat hakeutua myös toh-
toriohjelmiin. Helsingin yliopistolla on vaihtosopimus yli sa-
dan ulkomaisen yliopiston kanssa. Euroopan unioni rohkai-
see jäsenmaidensa yliopistoja ja korkeakouluja aktiivisesti
opiskelijavaihtoon ja kansainvälistymiseen.
Forsbergin mukaan ulkomaiset opiskelijat tekevät väitös-
kirjatutkimuksensa määrätietoisesti neljässä vuodessa. Mo-
net lähtevät valmistuttuaan takaisin kotimaahansa raken-
tamaan osaamisellaan oman yhteiskuntansa hyvinvointia.
Suomeen jäävät jatkavat yleensä työtään professorien omis-
sa tutkimusryhmissä.
– Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta tekee paljon
yhteistyötä Afrikan maiden yliopistojen kanssa. Esimerkik-
si maaperätutkimuksen jatko-opiskelijoita on tullut Etiopias-
ta ja Sudanista. Biotekniikan instituutissa ja tutkijakollegiu-
missa noin puolet tutkijoista on ulkomaalaisia, Ulla-Maija
Forsberg kertoo.
– Säätiöiden post doc -pooli on todella hyvä suomalai-
sen tutkijan työn rahoittaja ja muun rahoituksen täydentä-
jä. Säätiöiden merkitys varsinkin humanistis-yhteiskunnal-
lisilla aloilla on todella merkittävä.
l
Alankomaat
1
Bangladesh 2
Belgia
2
Brasilia
1
Costa Rica
1
Egypti
1
Espanja
4
ULKOMAALAISTEN HAKIJOIDEN SAAMAT APURAHAT 2013 (kansalaisuus / apurahojen määrä)
Intia
3
Iran
2
Iso-Britannia 3
Italia
4
Kanada
1
Kiina
6
Kreikka
2
Liettua
2
Malesia
1
Mauritania
1
Nepal
1
Nigeria
2
Pakistan
1
Portugali
2
Puola
1
Ranska
2
Romania
1
Ruotsi
2
Saksa
3
Slovenia
1
Uganda
1
Ukraina
2
Unkari
3
Valko-Venäjä 1
Venäjä
5
Viro
5
Yhdysvallat
4
Apuraha
myönnetty
15
