”
Kulttuurisesta
ulkopuolisuudesta
on tutkijalle enemmän hyötyä
kuin haittaa.
Ensimmäisen kerran Frog tuli Suomeen maisterivai-
heessa vuonna 2001 opiskelemaan, kuinka
Elias Lönnrot
oli koonnut Kalevalan.
– Tajusin, että Kalevala olikin vain Lönnrotin myto-
logiasta koostama tarina, ja tunsin itseni huijatuksi. En-
sipettymyksen jälkeen kuitenkin vaikutuin siitä, miten hy-
vin Lönnrot sai polveilevan mytologian puristettua ehyeksi
eepokseksi.
Mielikuva teollisuudesta 1800-luvun peruja
Frog on opiskellut ja tehnyt tutkimusta myös Lontoossa, Is-
lannissa ja Saksassa. Hän jopa vietti pari kuukautta Itä-
Grönlannissa tekemässä antropologista kenttätutkimusta
siitä, miten nykyaikaistuminen on muuttanut inuittien us-
komuksia.
– Siellä oli aika synkkä tunnelma, töitä oli vähän, ja mo-
ni kärsi alkoholismista.
Vuonna 2007 Frog muutti pysyvästi Suomeen ja ryh-
tyi tutkijaksi Helsingin yliopiston folkloristiikan laitoksel-
le. Päätökseen vaikutti myös rakkaus. Frog oli tutustunut
kansainvälisissä tiedekonferensseissa suomalaiseen tutkija
naiseen, ja tämä työskenteli jo Helsingissä folkloristiikan
laitoksella.
Frog on Helsingissä tutkinut kalevalaisten myyttien yh-
teyksiä germaanisiin ja skandinaavisiin myytteihin, ja nyt
tutkimukset kiertyvät tarinaan sammosta. Myyttien tutki-
jalle on erityisen kiehtovaa, että kohde pakenee eksakteja
määrityksiä.
– Sampohan mainitaan jo kalevalaisissa luomismyyteis-
sä kirjokantena. Se on taivaanpilari, jonka ympäri taivaan-
kansi kiertää, ja siksi sampo symboloi kaikkea tärkeää. Toi-
saalta joissain runoissa sampo on vääntynyt isoksi kalaksi,
sammeksi, ja jotkut pitävät sitä jopa saunana, Frog naures-
kelee.
Käsitys sammosta nimenomaan mekaanisena vaurausko-
neena tai tehdaslaitoksen symbolina on 1800-luvun perua.
Tuolloinhan teollisuus ja modernisaatio ottivat ensi aske-
liaan Suomessa, ja tämä vaikutti niin runonlaulajia kuun-
nelleeseen
Elias Lönnrotiin
kuin tarinoita kuvittaneeseen
Akseli Gallen-Kallelaankin
.
– Toki sammossa voi nähdä vaikka avaruusaluksen, mut-
ta tämä kaikki on nykytulkintaa. Eihän rautakautisessa Kar-
jalassa mitään suuria tehdaslaitoksia ollut, Frog huomauttaa.
Väinämöinen uudisti suhtautumisen tietoon
Frog puhuu ja ymmärtää suomea melko hyvin, mutta van-
hahtavan kalevalaisen kielen tulkinta on monesti työn ja
tuskan takana, ja monet suomalaisessa kulttuurissa yleiset
kielikuvat aukeavat hitaasti. Frog kuitenkin näkee, että kult-
tuurisesta ulkopuolisuudesta on tutkijalle enemmän hyötyä
kuin haittaa: asiat voi nähdä reilusti uusin silmin, eikä van-
hoihin koulukuntakiistoihin tarvitse ottaa kantaa.
Frogia kiinnostaa eniten se, miten myytit muuttuvat
ja uudet teknologiat ja ajattelutavat sekoittuvat vanhoihin
myytteihin.
– Esimerkiksi tarina Ilmarisen lohdukseen takomas-
ta kultaisesta ja hopeisesta neidosta saattoi olla alun perin
pronssikautinen legenda, mutta kun uusista metalleista saa-
tiin tietoa, tarina päivittyi niiden mukana.
Frog olettaa, että jonkinlainen sampomyytti oli olemas-
sa jo ennen rautakautta, mutta vasta rautakaudella sampoa
alettiin pitää teknisenä, raudasta taottuna vempaimena. Uu-
den teknologian vyöry lännestä muutti ihmisten ajattelua, ja
tieto nousi tärkeäksi tekijäksi.
– Sampo-eepos on nimenomaan rautakautinen eepos, ja
Väinämöisen hahmo ilmentää uutta suhtautumista tietoon.
Aikaisemmin asiat ratkaistiin siirtymällä šamanistisesti
henkimaailman tasoille, mutta Väinämöinen ratkaisi pul-
mat loitsujen eli tiedon avulla.
Vanhassa suomalaisessa mytologiassa Ilmarinen oli tär-
kein jumala, luojajumala ja taivaan kannen takoja. Kaleva-
laisessa mytologiassa sen sijaan Väinämöinen on kaikista
suurin, ja Ilmarinen vain tekee fyysisen työn, takoo sam-
mon Väinämöisen ohjeiden mukaan.
Folkloristina Frog voi tutkia esimerkiksi, miten runon-
laulajat viidessä eri sukupolvessa ovat muuttaneet kerto-
muksia.
– Helsingin yliopisto on paras paikka maailmassa kale-
valaisten myyttien tutkimukseen, ja Suomessa myös säätiöt
toimivat hyvin ja tukevat tutkimusta, Frog sanoo.
Helsingin Vuosaari on hänestä mukava asuinpaikka kak-
silapsiselle perheelle. Frog on niin innoissaan tutkimukses-
ta, ettei juuri ehdi harrastamaan, mutta vaimon kanssa tu-
lee käytyä lähimetsissä sienessä.
– Tänä syksynä on löytynyt hyvin herkkutatteja ja kan-
tarelleja.
l
Ph.D. Mister Frog on saanut vuosina 2012 ja
2013 apurahoina 50 000 euroa Lempi ja Aili
Jääskeläisen rahastosta suomalais-karjalai-
sessa kalevalamittaisessa runoudessa säily-
neen Sampo-myytin alkuperää germaanisten
kulttuurivaikutteiden kentässä käsittelevään
väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.
17
