TEKSTI Mariitta Hämäläinen
Hyvästi
nurkkakuntaisuus!
Kansainvälistyminen vauhdittaa Suomen menestystä. Rajat
ylittävää vuorovaikutusta tarvitaan myös opetuksessa ja
tutkimuksessa. Suomen Kulttuurirahasto tukee kaikenlaista
suomalaisten tekemää, Suomessa tehtävää tai Suomeen
kohdistuvaa tieteellistä ja taiteellista työtä.
S
uomen Kulttuurirahasto jakoi alkuvuosinaan
stipendejä vain suomenkielisille hakijoille. Sen
jälkeen hakijan äidinkieli tai kansalaisuus eivät
ole olleet määrääviä tekijöitä apurahoituksessa
eivätkä palkitsemisessa. Olennaista on hakijan
työn tarkoitus.
– Rahasto toimii hallituksen linjauksen mukaisesti suo-
malaisen tieteen ja taiteen edistämisen välineenä. Halli-
tus tekee apurahapäätökset asiantuntijaryhmien esitysten
pohjalta. Kutsumme asiantuntijoiksi usein yliopistojen pro-
fessoreja, sillä he tuntevat parhaiten oman alansa tarpeet.
Hakemusten arvioijat vaihtuvat joka vuosi. Tämä takaa tasa
puolisuuden, asiamies
Juhana Lassila
kertoo.
– Kulttuurirahasto suhtautuu avoimesti ja tasa-arvoisesti
hakijoihin, joilla tai joiden aiheella on yhteys suomalaiseen
kulttuuriin. Käymme jatkuvasti vuoropuhelua yliopisto
maailman kanssa. Seuraamme asiantuntijaryhmien kaut-
ta, mitä tieteessä tapahtuu ja mistä aiheista käydään kriit-
tistä keskustelua. Yliopistojen kansainvälistyminen näkyy
myös Kulttuurirahaston myönnöissä. Yhä useampi ulkomai-
nen tutkija saa apurahan Suomessa tehtävään tutkimukseen,
ja yhä useampi nuori suomalainen tutkija pääsee jatkamaan
työtään ulkomailla joko Rahaston henkilökohtaisen apu
rahan tai Säätiöiden post doc -poolin apurahan turvin.
13
