-verkostolla on ollut toimintaa jo vuo-
desta 2004, ja toiminta laajeni valta-
kunnalliseksi 2007. Suomen Akatee-
misten Naisten Liitto otti päävastuun
verkostosta 2011. Yhteistyöjärjestöinä
jatkavat Zonta International, piiri 20
ja Suomen UN Women (entinen Uni-
fem). Kulttuurirahaston tuki verkos-
tolle 2011-2014 on yli 300 000 euroa.
Suomessa toimii tällä hetkellä jo yli
70 Luetaan yhdessä –ryhmää 400 opet-
tajan vetäminä. Ryhmät tavoittavat yli
1 100 opiskelijaa, ja niiden määrä on
kasvussa. Vuoden 2012 lopussa toimin-
taa oli 24 paikkakunnalla.
–Keskimäärin ryhmissämme on
kymmenen osanottajaa, joista opettajia
on neljä ja opiskelijoita kuusi. Opetta-
jia on joka ryhmässä useampia yksilöl-
lisen opetuksen turvaamiseksi. Lue-
taan yhdessä –hankkeen koordinaattori
Henna-Maija Syrjälä
kertoo.
Luetaan yhdessä –verkoston vapaa-
ehtoisina työskentelevät opettajat edus-
tavat kaikkia työelämän aloja. Vaikka
opettajana voi toimia ilman opettajan
koulutusta, monien taustalta löytyvät
silti opetustehtävät. Verkosto järjes-
tää opettajien perehdyttämiseksi sekä
valtakunnallisia että alueellisia semi-
naareja. Viime syksynä Helsingissä jär-
jestettyyn valtakunnalliseen seminaa-
riin osallistui 160 opettajaa. Aiheina
olivat mm. selkokielisyys, toiminnalli-
nen oppiminen ja kielenopetuksen apu-
välineet.
Erilaisuuden
rikkaus ja ongelma
Luetaan yhdessä -ryhmien opiskeli-
jat ovat kotoisin kaikista maanosista
ja koulutukseltaan, iältään sekä kult-
tuuritaustoiltaan hyvin erilaisia. Tämä
on ryhmille sekä rikkaus että ongelma.
–Yksi suurimmista käytännön haas-
teistamme liittyy opiskelijoiden toi-
mintaan sitoutumiseen eli miten saada
heidät paikalle säännöllisesti ja oikeaan
aikaan, Henna-Maija Syrjälä kertoo.
Myös naisten heikko asema tietyissä
kulttuureissa voi tuottaa ongelmia.
Ryhmät kokoontuvat kerran viikos-
sa kaksi tuntia kerrallaan. Opetus on
opiskelijoille ilmaista, ja oppikirjat han-
kitaan verkoston rahoituksella. Naisten
osallistumista helpottaa se, että lapset
voivat tulla mukaan oppitunneille.
Matalan kynnyksen toimintaa
Haasteita verkoston toiminnalle luovat
yksilöihin liittyvien seikkojen lisäksi
myös ympäröivän suomalaisen yhteis-
kunnan byrokratia ja asenteet. Verkos-
ton opettajat ovat useille opiskelijoille
ainoat suomalaiset kontaktit, ja työl-
listyminen on heille vaikeaa. Maahan-
muuttaja joutuu Suomessa lisäksi koh-
taamaan suuren joukon toimijoita, joilta
puuttuu keskinäinen yhteistyö, eikä yk-
silöstä muodostu kokonaiskäsitystä.
Ryhmien opettajat ovat havainneet
myös opiskelijoiden turhautumista työ-
voimapoliittisten koulutuspaikkojen
vähyyteen. Monilla halu opiskella suo-
men kieltä olisi suuri, mutta he jäävät
toistuvasti ilman opiskelupaikkaa. To-
teutuneet kurssit ovat lisäksi osanotta-
jamäärältään liian suuria ja muuten-
kin riittämättömiä erityisesti luku- ja
kirjoitustaidottomille. Kotona lapsiaan
hoitavat naiset jäävät tavoittamatta
myös siksi, etteivät he asioi koulutus-
ta pitkälti ohjaavissa työvoimatoimis-
toissa. –Moni nainen ei edes uskalla
osallistua minkäänlaiseen opetusti-
lanteeseen vaan jää kotiin, Syrjälä to-
teaa. – Koemme onnistuneemme mata-
lankynnyksen periaatteessamme, kun
saamme tällaisen henkilön tavoitettua.
Verkoston oppimistavoitteet ovat
väljät, eikä oppimistuloksia määritel-
lä. Opettajat arvioivat opiskelijoidensa
edistymistä sekä omilla kriteereillään
että arviointilomakkeilla. Saavutettu-
jen tulosten arviointia vaikeuttaa se,
että osa opiskelijoista osallistuu myös
muuhun kielikoulutukseen. Verkos-
ton tavoitteena on, että opiskelija saisi
verkoston tukemana opiskelu- tai työ
paikan tai pääsisi jollekin viranomai-
sen järjestämälle suomen kielen kurs-
sille, jolle hänen ei aikaisemmin olisi
ollut mahdollista osallistua. Yhtenä ta-
voitteena on myös muulla tavoin edis-
tää opiskelijoiden kotoutumista Suo-
meen. Lukuvuoden 2012 aikana 233
verkoston opiskelijaa siirtyi eteenpäin
muihin opintoihin tai työhön.
Luetaan yhdessä –verkostolla on
Henna-Maija Syrjälän mukaan jonkin
verran yhteistyötä yhteiskunnan toimi-
joiden kanssa, ja erityisesti Osallisena
Suomessa -hankkeen myötä keskustelu-
yhteys viranomaisten kanssa on paran-
tunut useassa kunnassa. –Toimisimme
mielellämme enemmän asiantuntijoina
meitä koskevissa maahanmuuttaja-asi-
oissa. Ryhmissä kokemamme ongelmat
eivät rajallisten resurssiemme vuoksi
välity parhaalla mahdollisella tavalla
eteenpäin. Verkostolla ei ole ns. viral-
lista asemaa maahanmuuttajien koulu-
tuksessa, vaikka vahvasti sosiaalisuu-
teen nojaava toimintamme koetaankin
sinänsä arvokkaaksi, Syrjälä kertoo.
Tästä on osoituksena vuonna 2011 saa-
tu oikeusministeriön myöntämä Demo-
kratiapalkinto.
–Meistä on tärkeää, että edustamme
ennen kaikkea kansalaistoimintaa, em-
mekä koulutustoimintaa.
l
w
–Uskomme, että luku- ja
kirjoitustaidottomuus on
maahanmuuttajien keskuudessa
suurempi ongelma kuin oikeastaan
ymmärretäänkään, sanoo Luetaan
yhdessä –verkoston koordinaattori
Henna-Maija Syrjälä.
9
