Henkilökuvassa
TEKSTI Mariitta Hämäläinen KUVA Heikki Tuuli
Toimelias optimisti
Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja Teija Tiilikainen
kasvoi kaksikielisessä maalaisympäristössä Lohjan pik-
kukaupungissa. Hän aloitti saksan ja ruotsin kieliopinnot
Åbo Akademissa, mutta hakeutui jo seuraavana vuon-
na valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Valtio-oppi, kansain
välinen politiikka ja EU-kysymykset kiinnostivat. Väitös-
kirja poliittisten aatteiden historiasta valmistui 1997.
– Aate- ja käsitehistoria ovat lähellä sydäntäni. Kun
valmistuin valtiotieteen maisteriksi 1989, pääsin työhön
yliopistoon. Sillä tiellä olen.
Tiilikainen on työskennellyt Turun yliopistossa, Åbo
Akademissa, Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Helsingin
yliopistossa. Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja-
na vuosina 2003–2009 media teki hänet tutuksi kaikel-
le kansalle.
Ulkopolitiikan huippuasiantuntija ja visionääri on
saanut Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston vuosi-
palkinnon 2001, Vuoden valtiotieteilijä -palkinnon 2002,
J.V. Snellman -palkinnon Helsingin yliopistossa tehtävän
työn ja tutkimuksen tunnetuksi tekemisestä 2002 sekä
Tanner-palkinnon poikkeuksellisen kyvykkäänä ja laaja-
alaisena sekä luovana ja rohkeana tutkijana 2005.
– Tutkijan on vaikea mittauttaa työnsä arvoa. Pal-
kinnot viestivät siitä, että työni on tärkeää. Kaikki pal-
kinnot ovat tulleet yllätyksenä. Ne ovat rohkaisseet mi-
nua jatkamaan.
Teija Tiilikaisen vuosien haave toteutui, kun hänet
valittiin eduskunnan yhteydessä toimivan Ulkopoliitti-
sen instituutin johtajaksi syksyllä 2009.
– Tieteen tekeminen ja tiedon jakaminen yhteiskun-
nallisesti merkityksellisellä alalla tuntuu mielekkäältä,
vaikka viihdyin myös teoreettisemmassa tutkimustyös-
sä. UPIn tietoa kansainvälisistä suhteista ja EU-asioista
tarvitaan. Ajankohtaista tietoa tuottaa 30 tutkijaa, jois-
ta joka kolmas on kotoisin muualta Euroopasta. Korkea-
tasoiset tutkimukset ja analyysit tukevat poliittista pää-
töksentekoa ja julkista keskustelua sekä Suomessa että
maailmalla. Vielä 1990-luvun alussa tutkimus oli etääl-
lä elävästä elämästä. Nyt se auttaa meitä hahmottamaan
monimutkaistunutta maailmaa. Päättäjien sietokyky on
kasvanut. Julkinen keskustelu ja päätösten kyseenalais-
taminen on sallittua, Tiilikainen sanoo.
Ajatus kirkastuu kirjoittaessa
Ensi kosketuksen Suomen Kulttuurirahastoon Teija Tiili-
kainen sai syksyllä 2000 apurahahakemusten asiantun-
tijaryhmässä. Hänet kutsuttiin kannatusyhdistyksen joh-
tokunnan jäseneksi 2006 ja hallituksen jäseneksi 2012.
– Kulttuurirahaston tuen merkitys suomalaiselle tie-
teelle on mittaamaton. Henkilökohtainen apuraha on pe-
lastanut lukemattomia tieteilijöitä tutkijan uralle. Rahas-
ton luottamustehtävistä on tullut kiinteä ja mielekäs osa
työpäiviäni.
Kulttuurin alueista rakkaimmakseen Tiilikainen ni-
meää kirjallisuuden. Hän nauttii lukemisesta ja kirjoit-
tamisesta. Tieteellisten artikkelien ohella syntyy kolum-
neja, puheenvuoroja, luentoja ja kannanottoja – myös
ruotsiksi ja englanniksi.
– Oma ajattelu kehittyy kirjoittaessa. Se on valtavan
antoisaa ja opettavaista: on asetettava sanansa niin, että
muutkin ymmärtävät, Ulkopolitiikka-lehden päätoimit-
taja Tiilikainen sanoo.
– Elämässäni on ollut 20 viime vuotta pientä säpinää.
En lannistu helposti, optimistinen elämänasenne auttaa
jaksamaan. Tartun toimeen heti, tulen pitkistä viritte-
lyprosesseista kärsimättömäksi. Stressiä lievittää liikun-
ta, josta on tullut jo elämäntapa. Lenkkeilen, pyöräilen
ja jumppaan. Koko perheen yhteisiä harrastuksia ovat
tennis ja mökkeily Vierumäen maisemissa. Hyvä arki on
elämän suola. Sen päälle rakentuvat muut toimet.
Suomen Kulttuurirahaston hallituksen jäsen
Teija Tiilikainen
tunnustautuu sinnikkääksi
optimistiksi. – Olen hieman malttamaton.
En halua jättää huomiseksi sitä, minkä voin
tehdä jo tänään.
12
