Mestarikurssi
käynnistyi intensiivisesti
K
ulttuurijournalismin mesta-
rikurssi alkoi elokuussa vii-
kon mittaisella intensiivi
jaksolla Kulttuurikeskus
Sofiassa. Ensimmäisellä viikolla kurssi
vieraili myös Porvoon Taidetehtaassa
sekä Kotkan veistospuistossa ja Meri-
keskus Vellamon ITE-taiteen näytte-
lyssä. Elo-syyskuun lähiopetusviikoil-
la kurssilaiset ovat kuulleet alustuksia
erityisesti musiikista, kirjallisuudesta
ja sarjakuvasta. Journalismiin liitty-
en kurssilaiset ovat pohtineet
Johanna
Vehkoon
kanssa laatujournalismin kä-
sitettä,
Aleksi Salusjärven
kanssa kri-
tiikin yleisöjä ja tehneet Jaakko Lyy-
tisen
vetämiä ryhmätöitä tarinallisesta
kirjoittamisesta.
Syyskuun alussa kurssilaiset teki-
vät ensimmäisen maakuntakierroksen,
jonka aikana he kävivät mm. Aamu
lehden ja Kalevan toimituksissa, Kaus-
tisen kansantaiteen keskuksessa ja
tutustuivat ”Oulun koulun” arkkitehtuu-
riin sekä Hailuodon taiteilijayhteisöön.
Tampereen yliopistossa tutustuttiin tut-
kimukseen journalismin muutoksesta.
Kurssin mentorit
Antti Blåfield
,
Paula Holmila
,
Reetta Meriläinen
ja
Kaisu Mikkola
ovat kommentoi-
neet kurssilaisten tekstejä mm. Philip
Glass Ensamblen konsertista,
Hannu
Raittilan
Terminaali-romaanista sekä
Jouni Inkalan
runoteoksesta. Syys-
kuussa kurssilaiset kirjoittavat kritiik-
kejä, kolumneja, analyysejä ja essei-
tä mm.
Jari Tervon
Esikoinen-kirjasta,
Esitystalous II -näytelmästä, Carmen-
oopperasta sekä hiphop-konsertista.
Takana on siis tiivis, kurssilaisten
istumalihaksia koetellut viisiviikkoi-
nen. Lähiopetusviikkojen päivät ovat
pitkiä, ja väliviikoilla harjoitustyöt
työllistävät. Kurssilaisten ajatuksiin
voi tutustua Mestarikurssin blogissa
(
kestoavoin.com
), jonne kukin kurssi-
lainen vuorollaan kirjoittaa.
l
TEKSTI Annakaisa Tavast
KUVA Heikki Tuuli
w
Mestarikurssilaiset luokkakuvassa
kulttuurikeskus Sofiassa 15.8.2013.
Suomen Kulttuurirahasto 50 vuotta sitten
Suomen Kulttuurirahasto on alun alkaen
perustettu tukemaan nimenomaan
suomalaista kulttuuria, mutta jo 50 vuotta sitten
nähtiin tärkeänä tukea myös suomalaisten taiteilijoiden
ja tutkijoiden maailmanvalloitusta. Toimintakaudella
1963-1964 televisiotoimittaja
Brita Helenius
sai
stipendin Englantiin ja Saksaan tehtävää opintomatkaa
varten. Oopperatanssijatar
Seija Silfverberg
pääsi
opintomatkalle Espanjaan ja televisio-ohjaaja
Jukka
Virtanen
sai tukea Italiaan, Sveitsiin ja Saksaan
tehtävälle matkalle.
Myöskään aiheiden ei tarvinnut koskea suoranaisesti
pelkästään Suomea. Filosofian lisensiaatti
Kalevi
Wiik
sai apurahan suomen ja englannin äänteiden
erilaisuutta koskevaa väitöskirjatyötä varten ja
professori
Viljo Holopainen
sai tukea Pohjois-
Amerikan Yhdysvaltojen selluloosan vientiä koskevaan
tutkimukseen.
Osittain ulkomaalaistaustaisia hakijoita ei myöskään
hyljeksitty stipendien jaossa. Esimerkiksi oopperatanssija
Fred Negendanck
sai tukea Ranskaan tehtävää
opintomatkaa varten puoliksi saksalaisesta taustastaan
huolimatta.
Nykyisen globalisoitumisen aikana apurahansaajien
kohderyhmä on laajentunut ja apurahoja myönnetään
tänä päivänä myös ulkomaalaisille hakijoille. Näin
Kulttuurirahasto on osaltaan tukemassa suomalaisen
kulttuurin viemistä merten taakse.
TEKSTI Anna Bui
6
Uutisia
