Säätiölakia
O
ikeusministeriön työryh
mässä Säätiöiden ja ra
hastojen neuvottelukun
taa edusti varatuomari
Arto Alho
. Mietintö luo
vutettiin oikeusministeri
Anna-Maja Henrikssonille
toukokuus
sa. Ehdotuksessa otetaan huomioon toi
minnallisten säätiöiden ominaispiirteet
nykyistä lakia paremmin.
Työryhmä ehdottaa säätiölainsää
dännön uudistamista niin, että säätiöt
voivat toimia mahdollisimman tehok
kaasti, joustavasti ja ennakoitavalla,
avoimella tavalla. Tavoitteena on pois
taa säätiömuodon käytön rajoitteita.
Ehdotuksen mukaan säätiöt voisivat
vastedes harjoittaa liiketoimintaa toi
mintansa rahoittamiseksi.
– Tämä olisi iso muutos. Perustamis
kynnystä madallettaisiin, ja oikeastaan
kuka tahansa voisi perustaa säätiön
lähes mihin tarkoitukseen tahansa,
Kulttuurirahaston asiamies
Kristiina
Rintala
sanoo.
Säätiön johdon ja tilintarkastajien
tehtävät ja vastuut määritellään sel
västi. Säätiön toimintakertomuksessa
ja tilinpäätöksessä tulisi antaa nykyis
tä yksityiskohtaisemmat tiedot muun
muassa rahavirroista ja lähipiirin kans
sa tehdyistä toimista. Avoimuuden li
säämisellä pyritään lisäämään säätiö
laitoksen tunnettuutta ja helpottamaan
sekä Patentti- ja rekisterihallituksen
että säätiön sidosryhmien valvontateh
tävää. Lähipiirisääntelyyn ehdotetuilla
muutoksilla halutaan lisätä luottamus
ta säätiöiden toimintaan yhteisen hy
vän edistäjinä.
– Kulttuurirahastossa noudate
taan hyvää säätiötapaa ja hyvää hal
lintotapaa. Uusi laki ei tuo mitään dra
maattisia muutoksia toimintaamme.
Laajassa, yli 160 pykälää sisältäväs
sä lakiehdotuksessa on paljon asioita,
joista voidaan määrätä säätiön sään
nöissä. Käymme läpi omat sääntömme
ja muutamme niitä tarvittaessa sitten,
kun uusi laki valmistuu. Nimeksi tulee
Suomen Kulttuurirahasto sr. eli säätiö
rekisteröitynä, Rintala arvioi.
Lahjoittajan
tahtoa toteutettava
Säätiöiden hallinnon helpottamiseksi
ja hallintopalveluiden saatavuuden pa
rantamiseksi lain sisältöä ja kirjoitus
asua yhtenäistetään yhteisölainsäädän
nön kehityksen mukaisesti. Rintalan
mukaan tämä voi johtaa siihen, että
säätiöiden ominaispiirteet häviävät.
Lakiehdotukseen ei ole otettu mu
kaan vero-oikeudellisia kysymyksiä.
– Silti arveluttaa, miten säätiöiden
verotus tulevaisuudessa määritellään.
Päädytäänkö lopulta siihen, että kaik
ki säätiöt joutuvat verolle?
Ehdotuksen mukaan kaikki
säätiön hallituksen jäsenet
voisivat olla yhteisöjäseniä.
Se huolestuttaa Rintalaa,
vaikka Rahaston hal
lintoneuvosto
ei valitsekaan hallitukseen yhteisö
jäseniä.
– Sellaisessa hallituksessa lojali
teetti voi kadota. Jäsenen tulee toimia
säätiön, ei oman yhteisönsä hyväksi.
Säätiöiden tehtävä on toteuttaa perus
tajansa tarkoitusta. Kulttuurirahastos
sa on olennaista, että lahjoittajan tah
to toteutuu.
Patentti- ja rekisterihallituksen
säätiörekisterissä on noin 2 850 sää
tiötä. Niiden taseiden loppusumma oli
vuonna 2010 yhteensä 11,35 miljardia
euroa.
Oikeusministeriö on pyy täny t
lausuntoa lakiehdotuksesta Suomen
Kulttuurirahastolta ja joiltakin muil
ta säätiöiltä. Lausuntokierros päät
t y y 15.7.2013. Hallituksen esit ys
uudeksi säätiölaiksi pyritään antamaan
eduskunnalle kevätkaudella 2014. Uusi
säätiölaki tulisi voimaan vuoden 2015
alussa.
Säätiölaki syntyi vuonna 1930.
Yhteiskunnan muutokset ja viime
vuosina paljastuneet väärinkäytökset
johtivat siihen, että oikeusministeriö
asetti työryhmän valmistelemaan
säätiölain uudistusta.
TEKSTI Mariitta Hämäläinen
uudistetaan
7
