23
Maakirjakartan mukaan Toivolas-
sa oli vuonna 1705 kuusi tilaa. Niitä
yhdisti aukio, jossa kylän väki kohta-
si toisiaan.
– 1700-luvun alussa vain yhteen ta-
loon oli piirretty savupiippu. Muut tuvat
olivat savupirttejä. Tutkijat ovat ottaneet
vapauden tulkita, että savupiipullisessa
talossa oli myös lasiset ikkunaruudut.
Nämä seikat kertovat esimerkiksi varal-
lisuuseroista, Lamberg kertoo.
Tulkinnanvaraisuus kuuluu tutki-
jan työhön etenkin, kun tuloksia ha-
vainnollistetaan visuaalisesti. On
tehtävä aineiston ja oman asiantun-
temuksen varassa ratkaisuja vaikka-
pa siitä, miltä rakennukset ja pihapii-
rit näyttivät silloin, kun niitä ei saatu
ikuistettua valokuviin.
Tutkimuksessa eri aikojen virtuaa-
limalleja pyritään luomaan yhteensä
kymmenen, jolloin kylän muutos ajan
kuluessa on selkeästi hahmotettavissa.
– Keskusteltuamme tutkimus-
aiheesta Jyväskylän yliopiston te-
kotodellisuuslaborator ion kanssa
päädyimme hyödyntämään virtuaali-
teknologiaa. Ryhmämme tutkijat tar-
vitsevat sitä, kun he tekevät tulkintoja
ja havainnollistavat toisille tutkijoille
ja yleisölle työtään, Lamberg kertoo ja
lisää, että tietotekniikan mahdollisuu-
det tutkimustyössä ovat olleet mielen-
kiintoinen ja avartava lisä.
Arvokasta tietoa
ympäristöstä
– Kylämaisema mielletään mones-
ti staattisena ja pysyvänä. Todellisuu-
dessa väkimäärä on vaihdellut mel-
koisesti. Toivola oli 1600-luvun alussa
lähestulkoon autio. On ollut hyviä ja
huonoja aikoja, erilaisia satovuosia,
kulkutauteja, sotia. Ne kaikki vaikut-
tavat paikallistason elämään, Marko
Lamberg kertoo.
Kylän elämä muodostuu sykleistä.
Ei ole olemassa lineaarista kehitystä
ajallisesti tai maantieteellisesti.
– Kylät eivät olleet paikallaan py-
syviä. Päärakennus saattoi siirtyä
vaikkapa viljelyksiin päin tai niis-
tä kauemmas ja pihapiiri saada uuden
muodon. Kylämaisema on muuttuvai-
sempi kuin nykyään ymmärrämme,
Lamberg tietää.
Kaikki ei sentään muutu. Vaikkapa
kulkureitit ja niiden varaan rakentunut
kylän perusrakenne on yllättävän py-
syvä. Kylään tullaan nykyäänkin ete-
”
Jo sillä, että
ylipäätään
havainnollistetaan
mennyttä aikaa,
on valtava
merkitys.
län ja pohjoisen suunnalta kutakuinkin
samaa reittiä kuin vuosisatoja sitten.
Pysyvyydestä saataneen tietoa myös
siinä vaiheessa, kun kulttuurihistorial-
linen tutkimus kuvailee asukkaiden
mentaliteettia ja kulttuuria.
– Jo sillä, että ylipäätään havain-
nollistetaan mennyttä aikaa, on val-
tava merkitys. Tutkimus on hyvin ko-
konaisvaltainen ja ottaa huomioon
elämän eri puolet pitkällä aikavälil-
lä. Kun mosaiikin palaset saadaan pai-
koilleen, virtuaalimallien sarja tulee
näyttämään meille, mikä on muuttu-
nut ja mikä ei. Saamme tärkeän lisän
suomalaiseen paikallisuuteen ja ym-
päristöhistorialliseen tutkimukseen,
Lamberg pohtii.
Tällä hetkellä näyttää, että tutki-
musryhmän arkeologit ovat tekemässä
mikrotasolla hyvin arvokasta löydöstä,
joka ulottaa kylän tunnettua historiaa
yhä kauemmas.
– Olemme mahdollisesti löytäneet
rautakautisen Toivolan kylän paikan.
Näyttää siltä, että kylä ei ole aina sijain-
nut kylänmäellä. Viitteitä varhaisesta
asutuksesta on löydetty harjun etelä-
rinteestä, Lamberg sanoo hymyillen.
l
Dosentti Marko Lamberg ja työ-
ryhmä sai 40 000 euron apu-
rahan Alma ja Jussi Jalkasen
rahastosta suomalaisen
kylämaiseman 1400–2000
muutosten mallintamista
käsittelevään tutkimukseen.
