>>
28
Puun uusi elämä
Perinteisessä japanilaisessa vesiväripuupiirroksessa parhaaksi laattamateriaaliksi osoittautunut
villikirsikka on hävinnyt luonnosta. Nyt suomalaisryhmä taidegraafikko Kari Laitisen johdolla etsii
korvaavaa materiaalia lämpökäsitellystä koivusta ja lepästä.
TEKSTI Tuija Käyhkö KUVA Heikki Tuuli
L
aitisen mielestä on tärkeää, että japanilai-
nen vesiväripuupiirrosmenetelmä yleistyi-
si Euroopassa.
Teknisenä menetelmänä vesiväripuu-
piirros on monipuolisempi ja moniulot-
teisempi kuin länsimainen öljyväriin pe-
rustuva puupiirros. Lisäksi se on täysin
myrkytön menetelmä. Käytettävät materiaalit ovat vesi, rii-
sitärkki ja vesiliukoinen pigmenttiaine.
Tutkijaryhmän tavoitteena on kehittää vesiväripuupiir-
roksessa käytettävä laattamateriaali, joka täyttää leikkauk-
selle ja vedostamiselle asetetut kriteerit ja kestää kostean ve-
dostusprosessin muuttumattomana.
– Ratkaisun avain on löytynyt suomalaisesta lämpö-
puuinnovaatiosta. Puun lämpökäsittely on ekologinen mene-
telmä, jossa käytetään vain vettä ja lämpöä, Laitinen kertoo.
Tähänastisten selvitysten mukaan koivu ja leppä näyt-
tävät Laitisen mukaan lämpökäsiteltyinä pääsevän melko
lähelle villikirsikkaa. – Jatkossa selvitämme, missä lämpö-
tilassa on mahdollista saavuttaa optimaaliset laattamate-
riaalin ominaisuudet.
Japanilainen vesiväripuupiirrosmenetelmä on ollut käy-
tössä yli tuhat vuotta. Alkujaan kustantajien alaisuudessa
toimineet käsityöläiset suorittivat leikkaamiset ja vedosta-
miset taiteilijoiden valvonnassa.
Tämä traditio jatkuu Laitisen mukaan edelleen, ja
ukiyo-e-puupiirroksia tuotetaan noin sadassa työpajassa
lähinnä Kioton ja Tokion alueilla. Pajojen tulevaisuutta ei
uhkaa niinkään työn jatkajien väheneminen vaan puupiir-
roslaattana käytettävän villikirsikan katoaminen.
Tasainen painojälki tärkein tavoite
Laitinen luettelee hyvän laattamateriaalin ominaisuuksia.
– Se tuottaa tasaisen painojäljen. Leikatessa se ei sälöile ei-
kä lohkeile. Myös vedensieto on tärkeä vaadittava ominai-
suus. Laatan pitää säilyä muuttumattomana myös kuivues-
saan. Tämä on Laitisen mukaan harvinaista luonnontilassa
oleville puille.
– Villikirsikka on ollut poikkeus. Se ei ole selkeästi ha-
vupuu eikä lehtipuu vaan jotain siltä väliltä.
Japanissa villikirsikkalankkuja on kuivattu liki kymme-
nen vuotta ennen kuin niistä on höylätty laatat. Lämpökä-
sittelyllä sama asia hoituu kahdessa vuorokaudessa. Lämpö-
puu paistetaan vesihöyryssä, jolloin puumateriaali vanhenee
jopa satavuotiaaksi.
Tutkimusryhmä on kolmen eri alan opinahjon yhteinen
urakka. Kaikilla on omaa korkeatasoista osaamista. Laiti-
nen itse työskentelee Aalto-yliopiston Taideteollisessa kor-
keakoulussa lehtorina. Tutkimusryhmään kuuluvat hänen
lisäkseen Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimus-
A P URAHANSAA J AT 2 011
