30
keskuksen erikoistutkija
Yrjö Tolonen
ja dosentti
Raimo Silvennoinen
Itä-
Suomen yliopiston Joensuun yksikös-
tä. Asiantuntija-apua ryhmä saa japa-
nilaisilta mestareilta
Keizo Satolta
ja
Shoichi Kitamuralta
.
Laitinen on tehnyt materiaalitut-
kimusta ja testannut lämpökäsitelty-
jen puulajien leikkaus- ja vedostus-
ominaisuuksia lehtorin työnsä ohessa.
Kun tuli tarve tarkentaa tutkimusta,
Laitinen otti yhteyttä Mikkelin am-
mattikorkeakouluun ja Itä-Suomen yli-
opistoon, joissa on lämpöpuu- ja mitta-
usosaamista.
Aluksi tutkijaryhmä vertaili haavan,
lepän, koivun ja vaahteran ominaisuuk-
sia villikirsikkapuuhun. Puita lämpökä-
siteltiin 160, 180 ja 210 Celsius-asteessa.
Optisten mittausten avulla selvitettiin
puulajien matemaattiset arvot. Seuraa-
vaksi ryhdyttiin selvittämään, kuinka
eri lämpökäsittelyssä olleet puumateri-
aalit reagoivat vesipisaraan.
Tutkimuksesta hyötyä
puuteknologialle
Testipalojen leikkausten ja vedostamis-
ten antamien tulosten pohjalta jatko-
tutkittaviksi valikoituivat leppä ja koi-
vu. – Muiden hyvien ominaisuuksien
lisäksi leppää ja koivua on suhteelli-
sen hyvin saatavilla eikä hintakaan ole
ylivoimaisen kallis verrattuna eksoot-
tisiin puulajeihin, Laitinen sanoo.
Lämpökäsittely tekee puumateriaa-
lista stabiilin, mutta se vaikuttaa sa-
malla työstöominaisuuksiin. Jatkotut-
kimuksen tavoitteena on haarukoida
lepän ja koivun optimaalinen käsitte-
lylämpötila.
Taltoilla tehtävässä leikkaukses-
sa pitää muodostua lastua niin poikki-
kuin myötäsyyhyn työstettäessä. Liian
korkea lämpötila aiheuttaa helposti las-
tun murenemista ja vaikuttavaa nega-
tiivisesti painamisominaisuuksiin.
Laitinen naurahtaa, että ei tällä
tutkimuksella kultaa vuolla eikä se
pelasta suomalaista metsäteollisuutta,
mutta on kulttuurisesti merkittävää.
– Sopivan laattamateriaalin löytä-
minen auttaa menetelmän leviämis-
tä Eurooppaan. On tästä hyötyä myös
puuteknologialle ja sen mittausmene-
telmien kehittämiselle.
Vuonna 1961 tuli kuluneeksi 100 vuotta Juhani Ahon
syntymästä, ja Juhani Ahon seura pyysi myös Kulttuu-
rirahastoa nimeämään edustajansa 100-vuotispäivän
juhlatoimikuntaan. Tehtävään valittiin pääjohtaja
Yrjö
Jäntti
, joka oli Kulttuurirahaston johtokunnan ja hallin-
toneuvoston jäsen 1949–1967.
Samana vuonna 24. elokuuta vietti 80-vuotispäi-
väänsä Asikkalassa Kulttuurirahaston ensimmäinen
suurlahjoittaja, emäntä
Helmi Nuuttila
. Yliasiamies
L. A. Puntila
ja Kulttuurirahastossa helmikuussa toi-
minnanjohtajana aloittanut valtiot. maisteri
Matti
Ilmanen
luovuttivat hänelle merkkipäivänä Suomen
Kulttuurirahaston hopealautasen. Lakit. tohtori h.c.
Väinö Tannerin
80-vuotispäivät olivat puolestaan
olleet 12. maaliskuuta. Suomen Kulttuurirahaston ja
Väinö Tannerin rahaston onnittelut kävivät esittämässä
hallituksen jäsen, pankinjohtaja
J. W. Rangell
ja Matti
Ilmanen. Merkkipäivän yhteydessä saatiin Väinö Tanne-
rin rahastoon onnittelulahjoituksina 500 000 markkaa.
Rahasto oli perustettu ylioppilaiden kansalaiskeräyksellä
1957, Tannerin 75-vuotisjuhlan yhteydessä.
Vuosi 1961 oli merkkivuosi myös monelle Suomen
Kulttuurirahaston maakuntarahastolle. Rahastojen
perustamisjuhlia vietettiin Kymenlaaksossa, Mikkelissä,
Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Suomen Kulttuurirahasto
50 vuotta sitten
Laitinen alkoi perehtyä japanilai-
seen puupiirrokseen jo Taideakatemi-
assa opiskellessaan TaiKista vieraile-
vana opettajana olleen
Erkki Hervon
luennoilla. Hän teki aiheesta lopputyön
1970-luvun lopulla. Hervo valitsi Lai-
tisen seuraajakseen TaiK:iin eläkkeel-
le jäädessään. – Varmaan siksi, että oli
nähnyt innostukseni.
Nyt Aalto-yliopisto on ainoa oppi-
laitos Euroopassa, jossa saa säännöl-
listä opetusta japanilaisessa vesivä-
ripuupiirrostekniikassa. Laitinen sai
hankerahat erilliseen japanilaiseen
vesiväripuupiirroskurssiin muutama
vuosi sitten. Myös japanilaiset vaih-
to-opiskelijat ovat osallistuvat Laiti-
sen koulutukseen.
l
Taidegraafikko Kari Laitinen
ja työryhmä sai 45 000 euron
apurahan Paavo Koskisen
rahastosta uusia laattamate-
riaaleja japanilaisessa vesiväri-
puupiirroksessa käsittelevään
tutkimukseen.
A P URAHANSAA J AT 2 011
