w
Kalevi Aho ja Jaakko Kuusisto.
1959. Hän jakoi sen kahdeksi orkeste-
risarjaksi, jotka esitettiin 1960 ja 1961.
Kun Klami yllättäen kuoli sydänin-
farktiin, ensimmäinen näytös oli vain
harjoituspartituurina, eikä kolmannes-
ta näytöksestä löytynyt ainuttakaan
nuottia. Pyörteitä jäi unohduksiin.
Nuottiavain
Klamilta Aholle
Kalevalan 150-vuotisjuhlavuonna
1985
Erkki Salmenhaara
alkoi tutkia
Klamin suhdetta Kalevalaan ja etsiä
kadonneita käsikirjoituksia ja luonnok-
sia. Hän löysi Pyörteiden ensimmäisen
ja toisen näytöksen harjoituspartituurit
Kansallisoopperan nuotistosta. Parti-
tuuriin oli kirjoitettu myös kolmannen
näytöksen libreton synopsis.
– Kun kävi ilmi, ettei mitään muu-
ta ollut, orkestroin ensimmäisen näy-
töksen 1988. Se kantaesitettiin sama-
na vuonna Turun musiikkijuhlilla,
säveltäjä
Kalevi Aho
kertoo. Toisen
näytöksen musiikki kantaesitettiin
kokonaisuudessaan vasta Lahden Kan-
sainvälisellä Urkuviikolla 1991.
Uuno Klami -tutkija
Helena Tyrväi-
nen
ehdotti Aholle Pyörteiden kolman-
nen näytöksen säveltämistä. Hän puhui
täydennystyöstä myös kapellimestari
Ulf Söderblomille
, joka sai Kansallis-
oopperan pääjohtaja
Juhani Raiskisen
innostumaan Klamin ja Ahon yhteisestä
balettiteoksesta jo 1990-luvun lopulla.
Aihe tuli ajankohtaiseksi, kun tai-
teilija Klaus Backberg löysi maalis-
kuussa 2000 äitinsä Regina Backbergin
jäämistöstä tämän 1940-luvulla suun-
nittelemat luonnokset ja kaksi erilaista
libreton synopsista. Löydöt taltioitiin
Kansallisoopperaan. Juhani Raiskinen
tutustui niihin ja tilasi Kalevi Aholta
kolmannen näytöksen musiikin.
– Sain sävellyst yön va lmii k-
si kesällä 2001. Tarkoitus oli esittää
Pyörteitä mahdollisimman pian. Uu-
si tanskalainen baletinjohtaja hyllyt-
ti kuitenkin yllättäen hankkeen ilman
perusteluja, hän ei edes tutustunut
sävellykseeni. Kolmas näytös esitet-
tiin sitten Lahdessa otsikolla Sinfoni-
sia tansseja. Ooppera maksoi viulut ja
Sinfonia Lahti sai kunnian. Miksi suo-
malaisen musiikin suurisuuntaisinta
balettia ei ole edelleenkään haluttu
toteuttaa Kansallisoopperassa? Se on
mysteeri, jota moni ihmettelee. Pyör-
teistä Klami tavoitteli ehdottomasti
elämänsä pääteosta.
Pyörteitä pohjautuu abstraktiin ku-
vaukseen Sammon taonnasta Kaleva-
lan 10. runon mukaan.
22
KUVA Heikki Tuuli
”
Sampohan on ihme-esine, joka tuottaa
hyvinvointia ja onnea. Mikä se Sampo sitten on,
sitä mietitään tässä baletissa kovasti.
