V
iime vuonna syntyneen
Voimakolmion takana ovat
Pensolan ja Hämeenniemen
lisäksi gambisti
Markku
Luolajan-Mikkola
, kont-
rabassotaiteilija
Sampo Lassila
ja viu-
lutaiteilija
Kreeta-Maria Kentala
sekä
Suomalaisen barokkiorkesterin kanna-
tusyhdistys. Ryhmän kaavailuissa on,
että Voimakolmio toimisi yhteensä kol-
me vuotta.
Pensolan mukaan Eero Hämeen-
niemi on Voimakolmio-idean isä. Hä-
meenniemi on käsitellyt uudenlaisia
tapoja esittää klassista musiikkia Tu-
levaisuuden musiikin historia –kirjas-
saan.
– Voimakolmion tavoite on, että
konserteissa yleisön, soittajan ja sävel-
täjän välinen vuorovaikutus toimisi jo-
ka suuntaan. Nyt virta on yhdensuun-
tainen, Hämeenniemi sanoo.
Hämeenniemi kuvaa konsertin voi-
makolmiomaista vuorovaikutusta si-
ten, että kuulija on kolmion huipulla
ja soittaja ja säveltäjä sen alanurkis-
sa. Näin vuorovaikutus toimii kuuteen
suuntaan.
– Soittajaa ja säveltäjää kiinnostaa
kovasti kuulijalta tuleva palaute, koska
kuunteleminen on myös yksi musisoi-
misen muoto.
Voimakolmio luo
uusia vaihtoehtoja
Voimakolmio haluaa monipuolistaa
ja lisätä musiikkitarjontaa sekä luoda
TEKSTI Tuija Käyhkö KUVA Heikki Tuuli
Vuorovaikutuksessa on
VOIMAA
uusia vaihtoehtoja. Kaikki hankkeessa
olevat taiteilijat ovat jo ennen hank-
keeseen tuloaan toteuttaneet itsenäi-
sesti omissa esityksissään Voimakol-
mion ideaa.
– Nyt apurahan ansiosta tällainen
toiminta voi jatkua ja kehittyä. Saam-
me toimintatavallemme näkyvyyttä ja
tunnettuutta, jolloin ihmiset osaavat
odottaa tällaisia tapahtumia ja kohda-
ta uudenlaista tapaa käydä konserteis-
sa, Pensola sanoo.
Pensolan oma idea, Klasari-klubi,
vie klassista musiikkia ravintolaylei-
sölle.
– En väitä keksineeni sitä, että ra-
vintolassa soitetaan musiikkia. Tällai-
sen esiintymistavan toteuttamiseen
tarvitsee kuitenkin valtavan määrän
omaa aktiviteettia ja energiaa, eikä ku-
kaan muu ole sitä toteuttanut.
Klubia emännöivä Pensola on pys-
tynyt houkuttelemaan vieraikseen ni-
mekkäitä taiteilijoita, joita ovat muun
muassa viulutaiteilija Alina Pogostki-
na ja kapellimestarit Leif Segerstam ja
Sakari Oramo. Moni on ollut ihastuk-
sissaan, kun on päässyt näkemään ido-
linsa lähietäisyydelta.
– Eräskin ihminen tuli haltioitunee-
na kertomaan, kuinka upeaa oli kuulla
Sakari Oramon ääni. Yleensä Oramosta
näkee konserteissa vain frakinliepeen.
Klasari -klubilla on esitetty elävien
säveltäjien musiikkia siten, että sävel-
täjät ovat olleet paikalla. Viimeksi läs-
nä oli säveltäjä Jouni Kaipainen.
Klasari-klubi lähti
kiertueelle
Klasari-klubi toimii Helsingissä. Voi-
makolmiosta saatu lisätuki mahdollis-
taa klubin Helsingin ulkopuolisen kier-
tuetoiminnan.
– Olemme käyneet Pohjanmaalla
muun muassa Oulaisissa, ja tarkoitus
on käydä Kuopiossa, Oulussa ja Tam-
pereella. Viemme esimerkkejä muualle-
kin, miten musiikkia voi tehdä lähellä
yleisöä. Joensuussa paikalliset muusi-
kot ovat järjestäneet oman klubitapah-
tuman paikallisessa ravintolassa.
Kun Pensola perusti Klasari-klu-
bin, moni kysyi häneltä, ovatko kon-
serttisalit sitten ihan turhia. Moni piti
myös kiusallisena sitä, että esiintyjät
ovat tavallaan yleisön joukossa.
– En tietenkään aja sitä, että kaik-
ki musiikki olisi kaduilla ja kapakois-
sa. Eihän tavoitteena ole pelkästään
soittaa huonossa akustiikassa pienellä
lavalla. Eikä tavoite ole myöskään, et-
tä yleisöllä olisi tukala olo konsertis-
sa. Tarjoamme vaihtoehdon niille, jot-
ka eivät käy konserttisaleissa.
Suomalaisen barokkiorkesterin
Soitto kotiin -projekti oli osana Helsin-
gin juhlaviikkoja ja kuuluu myös Voi-
makolmio-projektiin.
– Ei ole myöskään uusi idea soittaa
kotona, mutta sekin on jäänyt vähäi-
semmälle viime aikoina, Hämeennie-
mi selvittää.
Hämeenniemi mainitsee myös Doi-
na Kletzmerin Sisäpihat soimaan -ta-
V oimakolmio–ryhmä vie konsertteja perinteisistä poikkeaviin paikkoihin.
–Tuuletamme nykyistä konserttikäytäntöä ja maan tapaa tehdä asioita,
sanovat viulutaiteilija
Minna Pensola
ja säveltäjä-kirjailija
Eero Hämeenniemi
.
24
