– Sampohan on ihme-esine, joka
tuottaa hyvinvointia ja onnea. Mikä se
Sampo sitten on, sitä mietitään tässä
baletissa kovasti, Aho kertoo.
Ilmarinen hylkää tuotoksensa toi-
nen toisensa jälkeen. Viimeisenä il-
mestyy kaunis tyttö, joka symboloi
iloa, toivoa, nuoruutta ja elämänvoi-
maa. Siinä on Sampo: meissä jokaises-
sa asuva rakkaus.
Aho sanoo, että juoneton baletti
on koreografisesti haastava. Varsinkin
päivän ja yön tansseja sisältävä lyy-
rinen toinen näytös, jossa liikutaan
avaruudessa, vaatii koreografilta pal-
jon mielikuvitusta.
”Potensoin
Klamin maailmaa”
– Ennen sävellystyöhön ryhtymistä
opiskelin Klamin partituureja aika ta-
valla. Tutustuin niihin vielä tarkemmin,
kun kirjoitin Marjo Valkosen kanssa
vuonna 2000 Klamin elämäkerran. Ta-
voittelin Pyörteissä jonkinlaista hyb-
ridiä. Klami haki selvästi uutta tyyliä
varsinkin ensimmäisessä näytöksessä.
– Finaalin säveltäminen oli vaativaa.
Pohdin, miten paljon siinä piti olla Kla-
min tyyliä ja miten paljon sai olla mi-
nua. Kirjoitin finaalin suoraan partituu-
riksi. Alkupreludin jälkeen lähdin kohti
modernia. Tein osat suurin piirtein sen
pituisiksi kuin Klami oli ne määritellyt.
Kaksi viimeistä tanssia yhdistin yhdeksi
isoksi tanssiksi, Aho kertoo.
– Pyörteitä oli opettavainen työ.
Pääsin toisen säveltäjän kautta sävel-
tämään uutta ja irti itsestäni. Pyörtei-
tä on varmaan vaikuttanut myöhem-
piin teoksiini.
Onni suosi
toisella yrittämällä
– Orkesterimme levytti Pyörteiden kol-
mannen näytöksen 2001 ja esitimme si-
tä kiertueilla. Kuulin silloin sävellyksen
syntytarinan, kertoo Sinfonia Lahden
konserttimestari, kapellimestari Jaak-
ko Kuusisto.
– Minut kiinnitettiin Oulu Sinfonian
päävierailijaksi 2005. Tiesin, että Oulus-
sa toimii aktiivinen tanssin keskus JoJo.
Ehdotin orkesterin silloiselle intenden-
tille
Samu Forsblomille
, että Pyörteitä
toteutettaisiin Oulussa paikallisin voi-
min. Puhuin ajatuksesta myös helsinki-
läiselle koreografi
Alpo Aaltokoskelle
,
joka on tehnyt paljon yhteistyötä JoJon
kanssa. Hänkin innostui ja kertoi myö-
hemmin kokevansa hengenheimolai-
suutta modernia balettimusiikkia sä-
veltäneeseen Klamiin.
Yhteistyöstä jouduttiin luopumaan
rahoitusvaikeuksien vuoksi. Aaltokos-
ki päätti kuitenkin tehdä baletista levy-
musiikkiversion. Sen koreografiaa voi-
taisiin käyttää sitten joskus, kun rahaa
elävään musiikkiin taas olisi.
Alpo Aaltokoski Company sai Kult-
tuurirahastolta apurahan Pyörteitä-ba-
letin valmistamiseen. Suurteos sai näyt-
tämökantaesityksensä Aleksanterin
Teatterissa elokuussa 2011. Musiikkina
käytettiin Osmo Vänskän johtaman Sin-
fonia Lahden levytystä.
Alkuperäisessä balettilibrettoluon-
noksessa on viitisenkymmentä tanssijaa
eli mahdollisuus isoihin joukkokohtauk-
siin. Alpo Aaltokoski teki koreografian
12:lle suomalaisen nykytanssin valovoi-
maiselle tanssijalle.
Maakuntarahaston avulla
maailmanensi-iltaan
Kulttuurirahasto mahdollistaa myös
Pyörteiden maailmankantaesityksen
maaliskuussa alkuperäisessä muodos-
saan sinfoniaorkesterin kanssa. Oulu
Sinfoniaa johtaa
Jaakko Kuusisto
, joka
aloittaa Oulun Musiikkijuhlien taiteel-
lisena johtajana 2013.
Kun tieto Aaltokosken hankkees-
ta kiiri Ouluun tämän vuoden alussa,
musiikin ja tanssin vaikuttajat yhdis-
tivät voimansa ja hakivat Pohjois-Poh-
janmaan rahastolta apurahaa Pyörteitä-
baletin kantaesitykseen.
JoJo – Oulun tanssin keskus ry:n
toiminnanjohtaja
Helena Jäykkä
ja Ou-
lun Musiikkijuhlasäätiön toiminnan-
johtaja
Maija Perola
ovat innoissaan
ensimmäisestä yhteisestä projektistaan.
Haastava Pyörteitä-hanke etenee har-
monisesti. Lipunmyynti on alkanut hy-
vin. Vuosien haave toteutuu pian.
– Pohjois-Pohjanmaan rahaston myön-
tämä tuki on aivan olennainen Pyörteiden
toteutuksessa. Ilman sitä joutuisimme kar-
simaan paljon muuta ohjelmistoa. Pyör-
teitä on meille resursseiltaan kaikkien ai-
kojen suurin. Se vie noin viidesosan ensi
vuoden budjetista, Perola sanoo.
– Meillä ei ole koskaan vieraillut
näin isoa taiteilijaryhmää, Jäykkä lisää.
– Kun pääpaino on taiteellisessa sisäl-
lössä, se tuo hyvät kumppanit yhteen.
Pyörteistä opimme paljon seuraavia yh-
teishankkeita varten.
JoJo ei ole aiemmin käyttänyt Ma-
detoja-salia tanssiesityksissään. Siellä ei
ole orkesterimonttua. Tilaa saadaan pois-
tamalla permannon ensimmäisiä penkki-
rivejä. Saliin jää noin 650 paikkaa.
– On jännittävää nähdä, miten tanssi-
taiteen yleisö ja klassisen musiikin yleisö
ottavat modernin tanssiteoksen vastaan.
Pyörteitä voi lähestyä monista näkökul-
mista. Odotamme esityksiin vieraita myös
ulkomailta. Pyörteistä voi tulla vientiba-
letti, Helena Jäykkä ounastelee.
l
Oulun musiikkijuhlasäätiö ja
Jojo Oulun tanssikeskus saivat
6.5.2011 Pohjois-Pohjanmaan
rahastolta 30 000 euron
apurahan Pyörteitä-baletin
yhteistuotannon valmistamiseen.
Sen maailmanensi-ilta on
Madetoja-salissa 22.3.2012.
23
