Turtiaisen sukutilalla
Punkaharjulla vaalitaan vuosisataisia kulttuuriperinteitä. Maalla lapset otettiin luontevasti mukaan talon töihin ja elämänpiiriin.
– Äiti korosti kasvatuksessa oikeudenmukaisuutta
ja tasa-arvoisuutta. Meitä lapsia rohkaistiin jo varhain
liikkumaan yksin, itsenäistymään ja opiskelemaan.
Aino alkoi käydä 8-vuotiaana bussilla Savonlinnassa
pianotunneilla. Hän kiinnostui myös luonnosta, kasvatti kesäisin perhosen toukkia ja liittyi Savonlinnan
lintumiehiin ja luonnonsuojeluyhdistykseen.
– Koinmyös teiniradikalisoitumisen, kun innostuin
1970-luvun puolivälissä Pentti Linkolan ajatuksista.
Lukioaikana pidin luontopalstaa paikallislehdessä. Halusin ehdottomasti opiskella biologiksi. Äidinkielenkin opinnot kiinnostivat, sillä pidän kirjoittamisesta.
Ylioppilaskesän jälkeen lähdin kuitenkin au pairiksi
Luxemburgiin. Se oli käänteentekevä vuosi: maailmankuvani avartui. Sen jälkeen aloitin äidinkielen ja
viestinnän opinnot Helsingin yliopistossa. Liityin heti Savolaiseen osakuntaan ja sen kuoroon. Toimin osakunnassamonissa tehtävissä. Niiltä ajoilta tunnen nyt
monien tieteenalojen ihmisiä.
Tähtien tekijä ja tukija
Musiikki alkoi viedä, kun Aino Turtiainen pääsi vuonna 1984 kesätyöhön studiosihteeriksi Yleisradionmusiikkiosastolle. Pesti jatkui viikkosihteerin ja Radion
kamarikuoron sihteerin tehtävissä. Vuodesta 1989
työmaisemana on ollut pieni ja perinteikäs Fazer Konserttitoimisto. Taiteilija-agentuurina se edustaa nimekkäitä kotimaisia ja ulkomaisia solisteja ja kapellimestareita sekä järjestää konsertteja.
– Kun aloitin myyntisihteerinä, ensimmäinen
haasteeni oli telexin käytön opettelu. Vielä ei eletty
digiaikaa. Taiteilijoita ryhdyin markkinoimaan heti. Managerin työ on kansainvälistä ja pitkäjänteistä.
Vanhimmat asiakassuhteeni ovat kestäneet yhtä kauan
kuin Fazer-urani. Tehtäväni on tasoittaa taiteilijan tie
lavalle ja auttaa häntä keskittymään työhönsä. Läheisessä yhteistyössä korostuumolemminpuolinen kunnioitus. En palvo tähtiäni.
–Manageri ei itse ole tähti eikä julkkis, hän on enimmäkseen tapetinvärinen. Hyvät tuntosarvet auttavat
tässä ammatissa, ja ongelmat on kyettävä ratkaisemaan nopeasti. Musiikissa globaali kilpailu on käsittämättömän kovaa.
International Artist Managers’ Association (IAMA)
on maailman merkittävin klassisen musiikin agenttien ja muiden alan toimijoiden etujärjestö. Sillä on
jäseniä noin sadassa maassa. Aino Turtiainen-Visala
valittiin IAMAn hallituksen jäseneksi 2002 ja puheenjohtajaksi 2012.
– Työni IAMAssa on antoisaa, kiinnostavaa ja hauskaa. Järjestön 25. konferenssi järjestettiin keväällä
Suomessa Sibelius-juhlavuoden kunniaksi. Esittelimme monisatapäiselle kollegajoukolle hienoja paikkoja
ja hienoja muusikoita.
Aino Turtiainen-Visala iloitsee Kulttuurirahaston
julkaisemasta Rahan kosketus -katsauksesta.
– Se on tärkeä selvitys. Koko säätiökentällä on kiinnostava rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Rahaston hallituksessa on inspiroivaa kuulla ja keskustella
myös aiheista oman alani ulkopuolelta. Olen mukana
myös residenssitoiminnan kehitystyössä ja Mirjam
Helin -laulukilpailutoimikunnassa.
Luonto ja liikunta antavat voimaa pitkiin työpäiviin.
– Harrastan liikuntaa monipuolisesti ja talvisin
muun muassa matkaluistelua ja retkiluistelua. Olen
edelleen lintu-, sieni- ja kasvihullu, ja rakastan puutarhanhoitoa. Mielessäni on aina kaksi pakahduttavan kaunistamaisemaa: Punkaharju sekä Vakka-Suomen viljapellot.
”Minussa ei ole
palvojaa”
– Taidemusiikki on työni ja intohimoni. Myynti-alueeni on koko maailma, Fazer Konserttitoimisto
Oy:n toimitusjohtaja Aino Turtiainen-Visala sanoo.
Hän kuuntelee nautinnokseen yli sata konserttia
vuodessa ja luo uusia sävelkulkuja Suomen
Kulttuurirahaston hallituksen työhön.
TEKSTI Mariitta Hämäläinen KUVA Heikki Tuuli
Henkilökuvassa
13
