kääntyy tilastoissa uuteen nousuun.
Tiettyyn pisteeseen saakka kouluttautuminen lisää riskinsietokykyä, mutta
ei loppumattomiin.
– Kulttuuri kuitenkin vaikuttaa tutkimustuloksiin, eikä tuloksia kannata lähteä viemään kovin kauas tutkimusmaasta.
Miten riskin karttamista pääsee tarkastelemaan ilman, että tuloksena on
vain vaikeasti suhteutettavia numeerisia arvoja? Vaaramo pyrkii löytämään
aineiston 4 000–5 000 ihmisestä ominaisuuksia, joihin riskin karttaminen
liittyy. Tutkimus etenee kolmessa vaiheessa. Ensin tutkitaan ihmisten ominaisuuksien suhdetta riskien karttamiseen. Vaaramo listaa, että hänen
käyttämässään Kohortti 1966 -tutkimusaineistossa on paljon tietoa työkyvystä, oman pessimismin arvioista
ja luottamuksesta toisiin ihmisiin sekä käsityksiä taloudellisen päätöksenteon taidoista.
– Yritän saada aineistosta yleistyksiä tehtyä, kuten liittyykö yrittäjäriskin ottamiseen esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuus. Tarkemmin nämä
selviävät, kun tutkimus etenee.
Toisessa artikkelissa Vaaramo jatkaa luonteen, riskinkarttamisen ja
yrittäjäksi ryhtymisen yhteyden parissa. Hän vertaa, että arpajaisissa ihmiset tuskin ajattelevat taustalla olevia riskejä, vaan suhteuttavat riskin
esimerkiksi lompakossa olevaan rahamäärään.
– Yrittäjyyttä harkitessa lisätään
yrittäjyyden sisältämiin riskeihin ai
emmin olemassa oleva riski – kuten
asuntolaina – ja arvioidaan kokonaisuutena, kannattaako tähän ryhtyä.
Uusien yrittäjien starttirahat osaltaan laskevat tätä kokonaisriskiä. Vaaramo toivookin tutkimuksen vievän
suomalaisen yritystoiminnan kehittämistä eteenpäin.
– Olisi todella hienoa, jos tutkimuksessa löytyisi poliittisessa päätöksenteossa konkreettisesti auttavaa tietoa.
Aineistona laaja
syntymäkohortti
Tutkimus keskittyy riskinoton vaikutukseen yrittäjän taloudellisessa
menestyksessä. Vaaramon mukaan
aineiston puolesta olisi kiinnostavaa
tutkia myös riskinoton vaikutuksia
muihin hyvinvointiin liittyviinmuuttujiin. Siihen kannustaa osaltaan tietojen lähde, Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan keräämä
syntymäkohortti 1966 -tutkimuksen aineisto. Tutkimukseen osallistui alun perin 12 000 henkilöä, joiden elämää seurataan säännöllisin
väliajoin. Tutkimuksessa on seurattu Lapin ja Oulun lääneissä asuneita
äitejä lapsineen, joiden syntymän laskettu aika oli vuonna 1966. Aineistoa
on käytetty erityisesti sairastumisriskien ennustamiseen.
Alun perin syntymäkohortilla haluttiin seurata sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutusta sairastavuuteen. Vielä
50 vuotta sitten Pohjois-Suomen elinolosuhteet olivat merkittävästä etelää
heikommat.
– Nyt kohortti 1966 on yleistettävissä kokomaahan omassa tutkimuksessani, sillä Suomi on kulttuuriltaan niin
yhtenäinen. Väestö liikkuu paljon, joten osa kohortin lapsista on kasvanutkin eri alueilla.
Vuonna 2012mukaan lisättiin talouteen liittyviä kysymyksiä, jolloin
taloustieteiden alan mielenkiinto heräsi välittömästi.
– Aiemmin talouteen liittyviä kysymyksiä ei ole ollut. Vastaaminen
on osallistujille muutenkin raskasta,
sillä kysymyksiä on aika suuri nippu.
Talouskysymykset avasivat mahdollisuuden myös oman tutkimukseni tekemiseen.
Vaaramo kertoo tulevansa palkansaajaperheestä. Yrittäjyys on hänelle
tuttua lähinnä vaimon koruharrastuksen versottua toiminimen itse tehtyjen
korujen myyntiin.
– Jos keksisin hyvän yritysidean, voisin ruveta yrittäjäksi itsekin. En ottaisi riskiä, että ryhtyisin väkisin yrittämään, mutta hyvään ideaan olen
varmasti valmis tarttumaan.
"Riskejä ryhdytään
välttämään iän lisääntyessä,
mutta viidenkymmenen
ikävuoden paikkeilla valmius
riskien ottamiseen kääntyy
tilastoissa uuteen nousuun.
Kauppatieteiden maisteri
Mikko Vaaramo sai 12 000
euron apurahan vuonna
2015 riskinkarttamista ja
yrittäjyyttä käsittelevään
väitöskirjatyöhön.
23
