TEKSTI Taina Saarinen KUVA Mari Männistö
Ihminen, susi ja valta
Susi on kiehtova ja tunteita herättävä tarujen ja myyttien eläin, johon on liitetty
paljon ominaisuuksia. Susi on petoeläin kuten ihminenkin. Se on ihmisen kannalta
hallitsematon eikä käyttäydy kuten ihminen haluaisi. Siitä on seurannut ongelmia.
E
läimen ja ihmisen välisestä
suhteesta tulee ensin mieleen
palveluskoira tai kilparatsu.
Metsästäjillä on hyötysuh-
de riistaan ja siementarjoilun
ylläpitäjillä on suojeleva suhde pikku-
lintuihin. Ihminen käyttää valtaansa
omaksi tai eläimen hyväksi.
Ja sitten on susi. Fil. maisteri
He-
ta Lähdesmäk
i tekee väitöskirjaa su-
den ja ihmisen valtasuhteesta 1900-lu-
vun Suomessa.
– Ihmisen ja suden välinen suhde
on vaikea. Se ei suju, ja on kiinnosta-
vaa, miksi se ei suju, Lähdesmäki sanoo.
Susi on Suomessa ajankohtainen ja
kuumentava aihe, kun susilaumat ovat
yllättäneet ihmisen tulemalla liian lä-
helle. Suden harvinaisen pitkää poissa-
oloa Länsi- ja Etelä-Suomesta on alettu
pitää normaalina tilana.
– Susien ajatellaan kuuluvan vain
erämaihin tai Itä-Suomen korpiseudulle.
Tutkijoita susi ei yllättänyt. Kannan
odotettiin levittäytyvän Itä-Suomesta
maan muihin osiin jo 1990-luvulla.
Ihmisen valta
Susi on aina herättänyt intohimoja. Esi-
merkiksi vanhat tapporahatilastot kerto-
vat, että susia on ennen 1800-luvun lop-
pua ollut kaikkialla Suomessa. Sen lihaa
ei ole syöty, eikä se ole kuulunut varsi-
naisiin turkiseläimiinkään, mutta susia
tapettiin vuosittain enemmän kuin nyt
on koko maan kanta. 1800-luvun lopulla
w
Monen mielestä täytetty susi on paras
susi. Heta Lähdesmäki ottaa selvää, millaista
ihmisen ja suden rinnakkaiselo on ollut.
29
A P URAHANSAA J AT 2 01 3
