T
yöhyvinvointi on laajasti tut-
kittu aihe, ainakin jos sitä
tarkastellaan sosiaalis-eko-
nomisista lähtökohdista lää-
ketieteen ja taloustieteen aloilla. Sen
sijaan arjen vuorovaikutuksen roolia
ja merkitystä työhyvinvoinnin edistä-
misessä ei ole tutkittu ollenkaan. Nyt
Oulun yliopiston tutkijatohtori
Maa-
rit Siromaa
tarttuu aiheeseen, sillä
hän selvittää post doc -tutkimukses-
saan kollegiaalisen tuen multimodaa-
lisia käytänteitä suomalaisten ja ame-
rikkalaisten työpaikkojen taukotiloissa.
– Keskityn kuvaamaan vuorovai-
kutuksessa syntyviä ja sen kautta vä-
littyviä kollegiaalisen tuen kielellisiä
ja kehollisia käytänteitä. Jo työhyvin-
voinnin professori
Marja-Liisa Manka
on todennut, että keskeistä työhyvin-
voinnin kannalta on ihmistenvälinen
jokapäiväinen toimiva kommunikaa-
tio kuten tervehtiminen, toisen kuun-
teleminen, auttaminen sekä tiedon ja-
kaminen, Siromaa kertoo.
Aikaisempi sosiaalitieteellinen tut-
kimus vahvistaa, että sosiaalinen tuki
työpaikalla lieventää työperäistä stres-
siä. Siromaalla on jo tutkimusaineis-
toa suomalaisen yliopiston henkilökun-
nan taukotilasta. Lisäksi tutkimuksen
videoaineistoa kerätään Suomessa ou-
lulaisen koulun henkilökunnan tauko-
tiloissa sekä Yhdysvalloissa University
of Wisconsinissa, Madisonin sosiologi-
an laitokselle suuntautuvan tutkijavie-
railun aikana.
– UW-Madison on ihanteellinen
ympäristö taukotila-aineiston kerää-
miseen ja analysointiin henkilökunnan
kokemuksen ja osaamisen sekä soveltu-
van tutkimusinfrastruktuurin puolesta.
Kyseinen instituutio on USA:n johta-
va multimodaalisen keskustelunana-
lyysin alalla.
Lähelle ihmistä ja elämää
Siromaan työskentely on kaukana pe-
rinteisistä kielitieteen lähestymista-
voista. Oulun englantilaisen filologian
laitoksella on tehty vakuuttavaa multi-
modaalista tutkimusta jo vuosia. Siro-
maa uskoo, että juuri kahvihuoneet ja
taukotilat soveltuvat erinomaisesti tut-
kimukseen, sillä niissä arki tulee mu-
kaan työhyvinvointiin.
– Arkikäytänteitä ei ole aiemmin
tutkittu. Tarkoitukseni ei ole luoda oh-
jeistoa siitä, miten tulisi toimia työ-
hyvinvoinnin lisäämiseksi. Sen sijaan
haluan nostaa puheenaiheeksi vuoro-
vaikutuksen merkityksen työhyvin-
voinnille, Siromaa toteaa.
Siromaa ei ole tavanomainen kieli
tieteilijä myöskään siksi, että häntä
kiinnostaa paljon enemmän vuorovai-
kutuksen tutkiminen kuin genetiiviin
tai partikkeliin uppoutuminen. Hän us-
koo, että jäisi vain niihin syventymällä
liian kauas elämästä.
– Näin pääsen lähelle ihmisen elä-
mää, ihmisenä olemista. Tutkimuksen
arvo on myös sen vuorovaikutukseen
Työhyvinvointi
alkaa jo
tervehtimisestä
Jokapäiväinen toimiva kommunikaatio on työhyvinvoinnin pää-
raaka-aine. Maarit Siromaa tutkii vuorovaikutuksen merkitystä
kahvihuoneissa sekä Suomessa että Yhdysvalloissa.
TEKSTI Saara Kärki KUVA Vesa Ranta
34
