kirjoitti teoksensa kirjastonhoitajana
elämänsä viime vuosina. – Casanova
kirjoittaa valloittavasti, Marja Rumpu-
nen kehuu. – Kun Casanovan muistel-
mat 1800-luvun alkupuolella ilmestyi-
vät Ranskassa, ne editoitiin. Casanovan
ääni muuttui niissä tunnistamattomak-
si, hän selvittää.
Sensuroidut osuudet käsittelevät
Rumpusen mukaan uskontoa ja politiik-
kaa, eivät erotiikkaa. Tietyt Casanovan
ajatukset eivät sopineet vallankumouk-
sen jälkeisen Ranskan vallankäyttäjien
tarkoitusperiin.
Casanova huomasi ihmisen
heikkouden
Casanovan muistelmat ovat täynnä osu-
via huomioita, jotka pätevät yhä. Vaikka
hän nuorena oli ”sangen itseään täyn-
nä”, myöhemmin hän eritteli ymmär-
tävästi elämää ja ihmisiä.
Ihmismielen hauraudesta Casano-
va sanoo: ”Puheet henkisestä voimasta
ovat tuulesta temmattuja. Mitä enem-
män ihminen miettii itseään, hän huo-
maa vain heikkoutta. Harvat tulevat
kuitenkin hulluiksi, vaikka se tapahtuu
hyvin helposti. Ihmisen mieli on kuin
ruuti. Se on herkästi syttyvää, mutta ei
räjähdä ennen kuin sen lähelle tuodaan
tulta. Tai niin kuin lasi, joka pysyy eh-
jänä niin kauan, kunnes se rikotaan.”
Vapaudesta Casanova sanoo: ”Vaik-
kakin ihminen on vapaa, ei hän ole
vapaa tekemään mitä hän haluaa sil-
lä hetkellä, kun hän joutuu intohimon
valtaan. Hän on intohimonsa orja.”
Vankilakin oli voitettavissa
Casanova suututti monet miespuoli-
set aikalaisensa hurmaamalla heidän
naisystäviään tai puolisoitaan ja pitä-
mällä hallussaan kiellettynä pidettyä
kirjallisuutta. Vaikutusvaltaiset miehet
karkottivat ja vangituttivat hänet. Casa-
nova virui 18 kuukautta Dogen palatsin
vankilassa Venetsiassa mutta onnistui
lopulta pakenemaan.
Casanovalla oli elämänsä aikana
myös varakkaita suojelijoita, ennen
kaikkea lääketieteen tuntemuksensa
ansiosta. Oli Casanova myös lakimies,
kirkon työntekijä, armeijan upseeri se-
kä viulisti.
Suomalainen kreivi
Armfelt
ja
Ruotsin kuningas
Kustaa III
olivat Ita-
liassa samoihin aikoihin 1783–1784,
kun Casanova jätti Venetsian. Armfel-
tin matkapäiväkirjasta Marja Rumpu-
nen on ammentanut arvokasta tietoa.
Festivaali on vastaisku
samankaltaistumiselle
Pianistina Sibelius-Akatemiassa toimi-
va Marja Rumpunen alkoi toteuttaa Les
Lumières –festivaalia kollegojen pyyn-
nöstä. Tavoitteena oli saada Helsingis-
sä aikaan jotakin uudenlaista musiik-
kia, teatteria, kuvataidetta ja tiedettä
yhdistävää.
– Kulttuuritarjonnan samankaltais-
tuminen on huolestuttanut minua. Olen
halunnut tuoda esiin unohdettuja tai-
deteoksia ja saada klassiselle musiikil-
le uutta yleisöä 1700-luvun tavan mu-
kaan, Rumpunen kertoo.
Hän on hakenut joka vuosi festi-
vaalin teemaksi aiheen, joka oli ajan-
kohtainen 1700-luvulla ja joka on ajan-
kohtainen myös meidän aikanamme.
Tapahtumassa on paneuduttu esimer-
kiksi eriarvoisuuteen, vallankäyttöön
ja demokratiaan.
Ajankohtainen aihe on Casanova-
kin. Äskettäin on valmistunut Casa-
novan elämäkerran pohjalta fiktiivi-
nen dokumenttielokuva, joka nähdään
Italian TV:ssä tänä keväänä.
l
Helsingin historiayhdistys
ry sai 27.2.2013 Mirjam
ja Hans Helinin rahastos-
ta 30 000 euron apurahan
Les Lumières – valistusajan
kulttuurifestivaalin toteut-
tamiseen.
28
