A P URAHANSAA J AT 2 01 3
Tanssin juhlaa! -gaalailtaa Aleksante-
rin teatterissa.
Gaalassa nähtiin muun muassa ur-
baaneja tanssilajeja, balettia, kilpa
tanssia, kansantanssia, nykytanssia ja
flamencoa.
Talo toteutettava
tanssin ehdoilla
Viime vuonna hankkeen pääpaino siir-
tyi rakennuksesta rakenteiden suunnit-
teluun. Toiminnan sisältöjen vaikutus
tilaohjelmaan konkretisoitui.
– Haasteellisinta on löytää tasapai-
no toimijoiden nykyisen rahoituksen,
vuokranmaksukyvyn sekä tilan ja pal-
veluiden tarpeen välille. Tilaohjelman
kasvaessa lisääntyvät myös arvioidut
vuokra- ja ylläpitokustannukset. Toi-
mijoiden avustukset eivät kasva niiden
vaatimalle tasolle muutamassa vuodes-
sa, eikä lisääntyvän rahoituksen ohjau-
tuminen pelkästään kiinteisiin kuluihin
ole suotavaa, Hanna-Mari Peltomäki
sanoo.
Tanssin talon toimintaa on kar-
toitettu työryhmissä ja yhdistyksen
hallituksessa. Yksi avaintarpeista on
vierailunäyttämö. Talon tulee tarjota
käyttäjille tiloja ja resursseja, palvelu-
ja tanssiyhteisöille sekä tanssilähtöisiä
palveluja eri asiakasryhmille. Keskeisi-
nä toimintoina nähdään muun muassa
esitys-, kilpailu-, koulutus- ja tapah-
tumatuotannot, neuvonta- ja tuotan-
topalvelut, harjoitustilapankki, resi-
denssi- ja kiertuetoiminta, yritys- ja
yhteiskuntasuhteet sekä kansainväli-
nen yhteistyö.
Tanssin toimijat eivät pysty mak-
samaan korkeita tilavuokria. Tanssin
talo tarvitsee määräaikaisten lisäksi
pitkäaikaisia vuokralaisia, kotimaisia
ja kansainvälisiä tapahtumia, katso-
jia ja rahoittajia. Talossa voi olla myös
tanssia lähellä olevaa yritystoimintaa,
vaikkapa terveys- ja hyvinvointipalve-
luja. Ansaintalogiikassa tulee yhdistyä
harrastustoiminta, kaupallisuus ja tai-
teen tekeminen.
Useissa Euroopan maissa tanssi on
saanut oma talon jo vuosikymmeniä
sitten. Tanssin talojen yhdyssiteenä
toimii European Dancehouse Network
EDN. Se edistää sekä tanssitaiteen että
tanssitaiteilijoiden ammatillista kehit-
tymistä hyödyntämällä verkoston jä-
senten kokemuksia ja vahvuuksia.
– Yhdistyksemme on hyväksytty
EDN:n tarkkailijajäseneksi, ja voimme
myöhemmin anoa sen täysivaltaista jä-
senyyttä. Saamme verkostosta paljon
arvokasta tietoa, Peltomäki sanoo.
– Kiinnostus kansainväliseen yh-
teistyöhön on koko maan tanssiväen
yhteinen.
Paikka haettavana
Helsingin kaupunki teetti kattavan
selvityksen tanssin tilakysymyksestä
vuonna 2008. Tanssin talo -hanke si-
sältyy myös Helsingin kaupunginval-
tuuston hyväksymään kulttuuristra-
tegiaan 2012–2017. Tilakeskus etsii
yhteistyössä JKMM Arkkitehdit Oy:n
kanssa kaupungin rakennuskannasta
peruskorjauksen ja lisärakentamisen
mahdollisuuksia Tanssin talon tarpei-
siin. Nyt keskustellaan muun muassa
Kalasataman ja Suvilahden alueista.
– Tanssin talon sijainnin tulee olla
keskeinen, jotta yleisö löytää sinne hel-
posti. Myös helsinkiläisten on koettava
talo tärkeäksi. Ilman kaupungin kump-
panuutta talohankkeen valmistelu olisi
mahdotonta. Teemme avointa ja luotta-
muksellista yhteistyötä.
Toimintakonsepti ja organisaatio-
malli luovat rakennus- ja tilaohjelman
perustan. Niiden kehittämisestä vastaa
Tanssin talo -yhdistys.
– Jatkamme tilaselvitysprojek-
tia yhdessä Helsingin kaupungin
Kulttuuri
keskuksen ja Tilakeskuksen
kanssa. Saamme tarveselvityksen val-
miiksi syksyllä. Laskemme parhaista ti-
lavaihtoehdoista investointi- ja käyttö-
kustannukset.
Kummina Kulttuurirahasto
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt
Tanssin talo -hankkeen valmisteluun
kolme apurahaa: 80 000 euroa vuonna
2011, 150 000 euroa 2012 ja nyt Kata-
pultti-apurahana 200 000 euroa.
– Kulttuurirahasto on tehnyt Tans-
sin talo -hankkeesta totta. Rakenteel-
linen kehittämishanke etenee harppa-
uksittain, mutta ei ilman rahaa eikä
kokopäiväisen koordinaattorin työpa-
nosta. Olemme voineet viedä hanketta
eteenpäin suunnitelmallisesti ja koko
tanssin kentän tukemana. Yhdistyk-
sen hallituksen jäsenet auttavat ja kan-
nustavat minua monin tavoin, Pelto-
mäki kiittää.
– Näen Kulttuurirahaston tukipää-
tökset myös yhteiskunnallisena kan-
nanottona: tunnettu ja arvostettu sää-
tiö viestii, että tanssillakin on arvonsa.
Rahoituksellaan Kulttuurirahasto tukee
meitä myös henkisesti, ei vain taloudel-
lisesti. Molempia tarvitaan Tanssin ta-
lon, alamme vuosikymmenien haaveen
toteutumiseen.
l
”
Tanssi tarvitsee yhdistävän toimijan, joka
kehittää tätä taiteenalaa ja viestii siitä
maailmalle.
33
