w
Evoluutiotutkimuksen huippuyksikön
tärkein anti on maailmankuvamme
rakentuminen, akatemiaprofessori Johanna
Mappes arvioi. Hänen on julkaissut noin
90 tieteellistä artikkelia arvostetuissa
kansainvälisissä tutkimussarjoissa.
Henkilökuvassa
Tutkimuskohteena elämä
Suomen Kulttuurirahaston hallituksen uusi jäsen,
akatemiaprofessori Johanna Mappes haluaa
vauhdittaa sekä tieteiden että taiteiden menestystä.
– Suhtaudun Suomen Kulttuurirahaston hallituksen jäse-
nyyteen hyvin vakavasti. Työläisperheen lapsena tiedän,
ettei raha kasva puussa. Rahaston apurahojen merkitys
nuorten tieteilijöiden ja taiteilijoiden tukemisessa on erit-
täin suuri. Perustamiskeräykseen osallistuneiden vähä-
varaisten kansalaisten kunnioitus elää vahvana mieles-
säni, evoluutioekologian akatemiaprofessori Johanna
Mappes sanoo. Hän edustaa SKR:n hallituksessa bio-
tieteitä, mutta tunnustautuu myös taiteiden ystäväksi.
– Soitin kouluvuosina Tampereella pianoa, ja harras-
tin lauluakin. Nykyisin nautin vapaa-aikana hyvistä kir-
joista, musiikista, hyvistä elokuvista ja ruuanlaitosta. Ne
ovat perheen, ystävien ja luonnossa liikkumisen ohella
hyvän olon lähteitäni.
Evoluution mysteerit ovat kiinnostaneet Mappesia
aina.
– Lukion oppimäärän perusteella evoluutioteoria jäi
vähintäänkin hämäräksi. Niinpä lähdin opiskelemaan
biologiaa Jyväskylän yliopistoon. Asioiden kyseenalais-
taminen on minulle luontaista. Sitä paitsi: mikä voisi ol-
la kiinnostavampaa kuin elämä itse?
Johanna Mappes on tutkinut kauan signaloinnin evo-
luutiota. Hän tekee pääasiassa kokeellisia tutkimuksia se-
kä maastossa että laboratoriossa. Viime vuosina Mappes
on tutkinut ryhmänsä kanssa, miten alkueläinten saalis-
tus vaikuttaa mikrobien puolustusstrategioihin ja edel-
leen niiden patogeenisuuteen.
– Olen ennen muuta kiinnostunut siitä, mitä saalis-
populaatiolle tapahtuu risteävien valintapaineiden seu-
rauksena. Lajiutuminen on yleensä hidas, satojatuhansia
vuosia kestävä prosessi. Mikrobit tuottavat muutamassa
kuukaudessa tuhansia sukupolvia. Pystymme havainnoi-
maan reaaliajassa vaikkapa, miten joku patogeeni muut-
tuu vaarallisemmaksi.
Tutkija loi keinomaailman
Väitöskirjatutkimuksensa Mappes teki Tukholman yli-
opistossa 1993–1994. Tuore filosofian tohtori sai seuraa-
vana vuonna kutsun akatemiaprofessori
Rauno Alatalon
tutkimusryhmään. Hän alkoi kehittää yhdessä Alatalon
kanssa uutta koejärjestelmää, symboleihin perustuvaa
keinomaailmaa (Novel World). Siellä saalistava koe-eläin,
yleensä tiainen, joutuu kohtaamaan signaaleja tai saalii-
ta, joita se ei ole aiemmin nähnyt.
Syötäväksi kelpaamattomat, myrkylliset eliöt ovat
usein oranssi-, puna- tai keltamustia. Keinomaailmassa
keltaista symboloi esimerkiksi risti ja ruutu. Menetelmän
avulla voidaan nollata sekä pedon perityt että opitut tie-
dot saaliin strategioista ja testata niitä alkuperäisiä va-
lintapaineita, joita uusi kirkkaanvärinen saalislaji on eh-
kä kohdannut. Mappes sai uudesta tutkimusmenetelmästä
vuonna 2003 Suomen Akatemian kannustuspalkinnon.
Johanna Mappes nimitettiin Jyväskylän yliopiston
evoluutioekologian professoriksi vuonna 2008 ja akate-
miaprofessoriksi kaudelle 2009–2013. Hänen tutkimus-
ryhmänsä kuuluu Jyväskylän yliopistossa toimivaan
kansalliseen evoluutiotutkimuksen huippuyksikköön.
Työ on monitieteistä ja kansainvälistä. Huippuyksikkö
kehittää tutkimustensa pohjalta sovelluksia muun muas-
sa tulokaslajien torjuntaan. Eliöiden sopeutuminen ym-
päristöön, esimerkiksi muuttuvaan ilmastoon, on yksi
merkittävimmistä evoluutiotutkijoiden haasteista.
TEKSTI Mariitta Hämäläinen KUVA Matti Salmi
21
