Työskentelyapurahat taiteilijataloihin 2010
Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt työskentely-
apurahoja Hôtel Chevillonin ja Künstlerhaus Schloss
Wiepersdorfin taiteilijataloihin. Apurahat olivat
haettavina elo–syyskuussa 2010.
Hôtel Chevillon, Ranska
Kolme kuuden kuukauden työskentelyapurahaa, joihin
asunnon ja työtilan lisäksi kuuluu 11 000 euron apuraha.
Työskentelyjakso 1.2.–31.7.2011
Kuvataiteilija
Sirkku Ketola
, Turku
Kirjailija
Marianna Kurtto
, Helsinki
Työskentelyjakso 1.8.2011–31.1.2012
Kuvataiteilija
Heli Konttinen
, Turku
Künstlerhaus Schloss Wiepersdorf, Saksa
Neljä työskentelyapurahaa, joihin kuuluu majoitus,
työskentelytila, täysihoito sekä apuraha, joka on
1 500 euroa kuukautta kohti. Työskentelyjaksot vaihtelevat.
Kirjailija
Eira Stenberg
, Helsinki
Säveltäjä
Milla Viljamaa
, Helsinki
Tutkijatohtori, Dr. phil.
Päivi Räisänen
, Helsinki
Kuvataiteilija
Minna Soraluoma
, Tampere
Vuonna 1960 Turun kirjailijat ry perusti yhteistoimin-
nassa Suomen Kulttuurirahaston kanssa
Veikko Antero
Koskenniemen
nimikkorahaston, joka kunnioittaa aka-
teemikon ainutlaatuista elämäntyötä lyyrikkona, huma-
nistina ja kulttuuripersoonallisuutena. Rahaston perus-
tamispäivä oli Koskenniemen 75-vuotispäivä, 8.7.1960.
Ensimmäisen rahastosta jaetun palkinnon vastaanotti
29.12.1960 runoilija
Aila Meriluoto
tunnustuksena per-
soonallisesta, korkeatasoisesta runoudesta, jolla hän on
kirjallisuuttamme rikastanut.
Suomen Kulttuurirahaston seinämaalauskilpailussa
palkittu
Olli Miettisen
seinämaalaus "Kehrä" paljas-
tettiin Helsingin yliopiston Porthaniassa 24.9.1960. Sa-
massa kilpailussa palkittu
Unto Pusan
maalaus "Suma"
luovutettiin Kemijärven seminaarille 25.9.1960.
Suomen Kulttuurirahasto
50 vuotta sitten
17
lonissa oli hyvä tunnelma, ja siellä keskusteltiin jatkuvasti
taiteesta. Se ruokki mielikuvitusta ja oli antoisaa. – Kerään-
nyimme iltaisin terassille keskustelemaan, juomaan viiniä
ja pelaamaan petankkia. Yhdessäoloon kului paljon aikaa,
mutta lopulta kokemukset sulautuivat siihen, mitä itse ha-
lusin kirjoittaa.
Elenan tarina avasi vihdoin lukon: – Kaikki ryöpsähti
sitten ulos yhdessä ehjässä, kokonaisessa tarinassa.
Kaiken kaikkiaan kriisi auttoi Haahtelaa oman kirjaili-
janäänen löytämisessä. Pysähtyminen antoi uuden suunnan
kirjoittamiselle.
Elämän kiintopiste
Joel Haahtela sanoo olevansa intohimoinen, pakonomainen
kirjoittaja, joka on aina löytänyt tilaa ja aikaa kirjoittami-
selle. Luova prosessi on hänelle eräänlainen kiintopiste elä-
mässä. – Jos pään sisällä ei ole tarinaa, johon liittää ajatuk-
set ja kokemukset, elämän punainen lanka on kateissa.
Yleensä Haahtela kehittelee romaanin aihetta ja tarinaa
pitkään mielessään. Jossain vaiheessa kirjoittamisen pak-
ko käy kuitenkin liian suureksi ja on vain pakko ryhtyä toi-
meen. Kirjoitusprosessi on aina yllätyksiä täynnä, yhtäältä
jännittävä seikkailu mutta toisaalta tuskaista työtä. Haah-
tela ei kuitenkaan halua mystifioida kirjoittamista. Romaa-
nin aikaansaaminen vaatii kurinalaisuutta ja säännöllistä
työskentelyä, yksin. Siinä on oltava kärsivällinen itsensä
kanssa.
Luova työ vie helposti mennessään. Kun kaikki asiat al-
kavat liittyä kirjoittamiseen, muuttuu työ joskus tukahdut-
tavaksi ja ahdistavaksi, elämää kapeuttavaksi. Keskeneräi-
nen teksti valtaa liian suuren osan mielestä, se on Haahtelan
mukaan henkisesti hyvin yksinäistä. Romaanin kirjoitta-
minen kestää kauan: on mahdollista olla kuukausi- tai jopa
vuosikausia uppoutuneena omaan maailmaansa. Sieltä on
toisinaan vaivalloista palata takaisin tähän maailmaan.
Haahtelan teksti on muuttunut vuosien varrella vaka-
vammaksi, uran alkuvaiheen huumori on jäänyt pois. Va-
kavuus tavallaan juontaa juurensa työskentelyjaksoon Hôtel
Chevillonissa: – Ensimmäiset kolme kirjaa kirjoitin pelkäs-
tä kirjoittamisen riemusta. Sitten kun pysähdyin pohtimaan,
touhu muuttui paljon vaikeammaksi ja vakavammaksi.
Apuraha taiteilijaresidenssissä tarjosi Joel Haahtelalle ai-
nutlaatuisen jakson elämässä. Niin ainutlaatuisen, ettei hän
ole varma, haluaako enää Grez-sur-Loingiin palata. – En eh-
kä käy Hôtel Chevillonissa enää, edes vierailulla. Oma ko-
kemukseni oli niin vahva, ja siihen liittyivät tietyt ihmiset,
jotka eivät enää ole paikalla. Muisto menisi tavallaan pilal-
le, jos palaisin takaisin.
l
w
Joel Haahtelan romaani Katoamispiste oli tänä syksynä
ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi.
