T
ampereen yliopiston
johtamiskorkeakoulussa työskentelevää
Elina Tuomista
aihepiiri on kiinnostanut
jo perustutkintovaiheessa. Väitöstyössään hän on tarttunut kysymykseen huipputulo-osuuksia kuvaavien aineistojen jamodernien
tilastollisten menetelmien avulla.
– Ensimmäiset pitkät huipputulosarjat keräsi ranskalainen ekonomisti
Thomas Piketty, ja 2000-luvun aikana
tutkijat ovat täydentäneet dataa. Nyt
w
Tulonjako kiinnostaa
tutkija Elina Tuomista,
koska se linkittyy
konkreettisesti
ihmisten arkielämään
ja yhteiskuntaan.
se kattaa noin 30 maata ja ajassa parhaimmillaan sata vuotta taaksepäin.
Aineistoja voidaan pitää poikkeuksellisen vertailukelpoisina sekä eri maiden
välillä että ajassa, sanoo Tuominen.
Monia aiempien tutkimusten aineistoja taas on kritisoitu. Niissä yleisin
tulonjakomittari on ollut koko yhteiskunnan tulonjakaumaa kuvaava Gini-kerroin.
– Gini-aineistoja on ollut hyvin saatavilla, mutta maittain ne eivät ole olleet aina vertailukelpoisia ja aikasarjat
ovat olleet lyhyempiä. Niihin perus"Nykykeskustelussa
näyttää korostuvan
näkemys
tuloerojen hyvistä
vaikutuksista
talouskasvuun.
– Ihmisillä on voimakkaita mielipiteitä tulonjaosta, mutta harva perustelee
väitteitään tutkimustuloksilla, sanoo tutkija Elina Tuominen. Häntä
kiinnostaa, mitä uudet tulonjakoaineistot ja tilastolliset menetelmät
kertovat tulonjaon ja talouskasvun kytköksestä.
Uusi taloustutkimus
koettelee klassista teoriaa
TEKSTI Kati Vastamäki KUVA Ari Ijäs
26
