Ajatusten Bulevardi
KUVA Aamulehti/
arkisto
Kulttuurissa on
vetovoimaa
Juha Ruotsalainen
toiminnanjohtaja
SKR:n johtokunnan jäsen
Vuonna 2011 Turku oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Tampere kil-
voitteli kulttuuripääkaupungin statuksesta Turun kanssa mutta ei pärjännyt
vanhalle kilpakumppanilleen. Turku hoitikin leiviskänsä hienosti. Kävin Tu-
russa useammassakin kulttuurivuoden tapahtumassa ja olin näkemääni ja ko-
kemaani tyytyväinen. Mutta kyllä tamperelaisena jäi suuhun hieman karvasta
makua. Tampereenhan tämä homma piti hoitaa.
Tamperetta on tituleerattu Suomen teatteripääkaupungiksi. Tampereen
teatterit tarjoavatkin runsaan ja monipuolisen ohjelmiston teatterin ystäville.
Jo pelkästään kahden suurimman eli Tampereen Työväen Teatterin ja Tampe-
reen Teatterin meneillään oleva syyskausi tarjoaa peräti 16 ensi-iltaa tai kan-
taesitystä. Lisäksi molempien teattereiden ohjelmistossa pyörii aiempien kau-
sien tuotantoa. Näiden kahden teatterin lisäksi Tampereella on Musiikkiteatteri
Palatsin, Komediateatterin ja vielä usean pienemmän näyttämön lähes loputon
tarjonta. Teatterit vetävät yleisöä laajalta alueelta ympäri Suomea, joten teat-
teripääkaupungin titteli on perusteltu.
Tampereen kulttuuritarjonta on kuitenkin teatterin ohella paljon muutakin.
Tampere-talon konsertit ja oopperat, lukemattomat taidenäyttelyt, läpi kesän
jatkuvat tapahtumat kaupungin keskustassa vetävät kävijöitä. Ja onhan kau-
pungin keskusta Tammerkosken näkymineen jo sinälläänkin kappale suoma-
laista teollisuus- ja arkkitehtuurihistoriaa.
Tampere on kasvanut voimakkaasti viimeiset vuodet ja jättänyt kilpakump-
paninsa, aiemmin tasapäisesti kasvaneen Turun taakseen ja aikoja sitten. Tam-
pereen seutu on houkutellut sekä työperäistä muuttoa että opiskelijoita laajalta
alueelta. Kasvua selittävät monet tekijät kuten sijainti, kulkuyhteydet, moni-
puolinen elinkeinorakenne, hyvä palveluvarustus ja opiskelupaikkojen kirjo.
Tuohon listaan kuitenkin lisäisin erityisesti kulttuuritarjonnan. Sortumatta
tarkoitushakuisuuteen näen noiden kahden asian, seudun vetovoimaisuuden
ja kulttuuritarjonnan, välillä selvän yhteyden.
Uskon siis kulttuuritarjonnan merkitykseen laajana ja merkityksellisenä
tekijänä koko seudulle. Osaavan työvoiman houkuttelu alueelle helpottuu ja
opiskelijat jäävät opintojensa jälkeen alueelle. Asukkaat saavat kulttuurin sa-
ralta virikkeitä ja viihtyvät. Tyytyväiset asukkaat ovat hyviä työntekijöitä ja
onnellisia veronmaksajia.
Vireä kulttuurielämä edellyttää taloudellisia resursseja. Pääsylipputulot
ovat murto-osa useimpien kulttuuritapahtumien tuloista. Julkinen valta, kau-
punki ja valtio ovat merkittäviä rahoittajia, mutta myös säätiöt ja elinkeinoelä-
mä ovat turvaamassa monipuolista kulttuuria. Julkisen sektorin rahoitusmah-
dollisuudet eivät tule kasvamaan jatkossa. Elinkeinoelämän roolia rahoittajana
onkin merkittävästi kyettävä vahvistamaan. Sitä helpottaa ymmärrys kulttuu-
ritarjonnan ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn keskinäisestä riippuvuudesta.
Kulttuurityö on pitkäjänteistä pohjan rakentamista yhteiskunnan toimeliai-
suuden ja tulevaisuuden hyväksi.
Helsingissä käytiin hiljakkoin keskustelua Guggenheimin museohankkeen
ympärillä. Siinä oli oireellisia elementtejä hankkeen merkityksen laajuudesta.
Kaivattu rahoitus oli kuitenkin tällä kertaa vielä liian suuri. Siihen saadaan
kuitenkin tottua, että isompien kulttuurihankkeiden rahoitukseen kaivataan
uusia ja luovia ratkaisuja, vahvaa yksityisen sektorin mukanaoloa.
19
