Teksti ja kuvat: Laura Iisalo

Esikoiskirjailija Ivanda Jansonen tie sarjakuvan pariin on ollut täynnä sattumuksia.

Jansone tunsi vetoa taiteen tekemiseen jo lapsesta lähtien, mutta taiteilijuuteen liittyvä epävarmuus vieroksutti. Jansone päätti opiskella graafista suunnittelua ja muotoilua järkisyistä, mutta ajatus taiteen tekemisestä ei jättänyt häntä rauhaan. 

Vuonna 2018 Jansone päätyi puolivahingossa Aalto-yliopiston avoimen yliopiston sarjakuvakurssille, jonka opettajana toimi pitkän linjan taiteilija Matti Hagelberg. Kokemus avasi Jansonelle näkymät sarjakuvataiteen maailmaan ja johdatti tämän taas piirtämisen pariin.

Sitten iski pandemia ja Jansone irtisanottiin graafisen suunnittelijan työstään. 

”Potkut musersivat egoni ja kaikki pysähtyi. Kuulin oman ääneni ensimmäistä kertaa ja ymmärsin, kuka olen ja mitä haluan. Sarjakuva oli siinä hetkessä ainoa asia, mikä minua kiinnosti. Päätin keskittyä taiteen tekemiseen ja katsoa mihin polku minut vie”, hän kertoo.

Esikoisteos lumosi

Jansonen viime vuonna julkaistu esikoiskirja, Mustavalkoinen mestariteos, sai innostuneen vastaanoton. Viimeistään toimittaja Harri Römpötin ylistävä arvio Helsingin Sanomissa nosti sarjakuvateoksen koko kansan tietoisuuteen ja kirjaston varatuimpien kirjojen joukkoon. Se tuli Jansonelle täytenä yllätyksenä. 

”Teos oli minulle hyvin henkilökohtainen. Se oli oman itseni, taiteen ja uusien tekniikoiden tutkimista, enkä siksi odottanut tai edes miettinyt arvostelua. Palaute tuntui kyllä kivalta ja sain sen myötä itsevarmuutta omaan tekemiseen ja uskoa siihen, että olen oikealla tiellä”, hän toteaa.

Jansone leikkii kuvituksissaan todellisuuden eri tasoilla ja havainnoilla, mikä luo niihin surrealistisen tunnelman. Pelkkien kuvien varaan rakentuvat, sanattomat sarjakuvat ovat Jansonen suosikkeja. Hän jättää tarinan mielellään avoimeksi ja antaa lukijan osallistua sen kerrontaan. 

”Sarjakuvien työstäminen vaatii paljon suunnittelua ja pidän suunnittelusta. On kiinnostavaa rakentaa tarinan ympäristö ja tunnelma tyhjästä. Minua kiinnostaa myös aika. Jos yksittäinen kuva, maalaus tai valokuva on pysähtynyt hetki, niin sarjakuvassa hetki on jatkuva”, Jansone sanoo.

Työskentely Narvassa palautti lapsuuteen

Latviasta Suomeen vuonna 2008 muuttaneen Jansonen seuraava sarjakuvateos käsittelee silloisessa Neuvostoliitossa vietettyyn lapsuuteen liittyviä muistoja ja salaisuuksia. 

Vanhat neuvostoaikaiset esineet kuten vinyylisoitin, paperimassasta tehdyt eläinnaamiot, oranssi maitokannu, vanha herätyskello ja neuvostoaikainen Cheburashka-lelu taipuvat Jansonen käsissä kuviksi ja tarinoiksi.

Viime syksynä Jansone työsti uutta projektiaan Virossa, Narvassa, jossa hän vietti kaksi kuukautta NART-residenssissä Kulttuurirahaston tukemana. Lähellä Venäjän rajaa sijaitsevan kaupungin pysähtynyt tunnelma soveltui hyvin työn alla olevan teoksen teemaan. 

Jansone odotti residenssiaikana esikoistaan, mikä osaltaan palautti mieleen omia lapsuusajan muistoja.

”Narvassa viettämäni aika oli tosi tunteikas. Vetäydyin sisäänpäin, koska halusin olla paljon yksin. Oli ihmeellistä päästä syvälle menneisyyteen ja elää uudestaan lapsuuteni muistoja. Kävellessäni iltaisin vanhassa, hiljaisessa talossa tuntui, kuin olisin osa elokuvaa”, Jansone kertoo.

Sarjakuvan uudet muodot

Jansone on tällä hetkellä vanhempainvapaalla, mutta uudet taiteeseen ja sarjakuvaan liittyvät ideat muhivat jo mielessä. Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu ainakin NART-residenssissä aloitetun kirjan loppuunsaattaminen ja Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta taiteen maisteriksi valmistuminen. 

Taidegrafiikan työstäminen syväpainotekniikalla on Jansonelle luonteva jatkumo, joka tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa sarjakuvaa suuremmassa koossa, ja tuoda kirjojen sivuilta tutut maailmat uusiin ympäristöihin.

”Suomessa on tosi paljon hyvä sarjakuvan tekijöitä ja taiteilijoita, mutta ihmettelen, miksi sarjakuva jää alakulttuuritasolle, eikä teoksia meinaa löytää edes kirjakaupoista. Toisaalta sarjakuva voi olla muutakin kuin kirja. Haluaisin, että kiinnostus sarjakuvaan voisi alkaa galleriasta”, hän sanoo.

Sarjakuvataiteilija Ivanda Jansone sai residenssiapurahan vuonna 2023. Hän työskenteli kaksi kuukautta NART-residenssissä Virossa syksyllä 2023.