14
taan, niin eihän se kaatamalla onnis-
tu, Esa Pirnes sanoo. – Toiset tuottavat
taide-elämyksiä ja toiset vastaanotta-
vat niitä, tämä on se perinteinen mal-
li ja sillä on tehty paljon hyvää. Vas-
taanottaja kokee innoittumista ja vie
sen mukanaan omaan elämäänsä —
mutta yhteisöllinen taso voi jäädä vä-
häiseksi.
Pirneksen mukaan yhteisövaiku-
tuksia haluttaessa taiteen ja kulttuurin
on onnistuttava kulkemaan pitempi ta-
pahtumaketju läpi. On saatava aikaan
elämys, joka koskettaa vastaanotta-
jan kokemusmaailmaa siinä yhteisös-
sä, jossa hän elää. Siten synnytetään
osallisuuden kokemus ja sitä kautta
aktiivisuutta sekä lopulta toimintaa.
Toiminnassa ihmisen luovat voimava-
rat on otettu tavalla tai toisella käyt-
töön. Vain toiminnan kautta alkupe-
räisen kulttuurielämyksen tuottamalla
vaikutuksella on mahdollisuus ulottua
yhtä yksilöä laajemmalle.
Toimintaympäristö muuttuu
väistämättä
Kulttuurin hyvinvointi- ja muitakin
vaikutuksia tavoiteltaessa avainsanana
on vuorovaikutus, kaikilla tasoilla. Esa
Pirnes sanoo: – Heti kun avaa oven ja
lähtee omasta lokerostaan ulos, on pak-
ko olla tekemisissä muiden kanssa.
Vuorovaikutuksen lisääntymi-
nen on asia, joka toteutuu väistämät-
tä. Se voi olla hallinnonalojen välis-
tä yhteistyötä, laaja-alaista tutkimusta
tai uudenlaisia toimintamalleja ja yh-
distelmiä. Eriytyneistä sektorijaoista
siirrytään yhä enemmän yhteistyöhön,
sillä maailma jäsentyy uudella taval-
la. Mutta samalla törmätään myös vai-
keuksiin: erilaisiin asenteisiin, käsi-
tyksiin ja tapoihin ymmärtää ihmistä.
Toiminnan päämäärät voivat olla kes-
kenään ristiriidassa; haetaanko esi-
merkiksi hyvää elämää vai taloudellis-
ta voittoa? Pirnes sanoo: – Eivät nämä
asiat ole välttämättä yhteen sovitta-
mattomia. Kokeillaan niitä!
Käytännössä kokeilua tehdään jo,
esimerkiksi julkista ja yksityistä rahaa
sekä kolmannen sektorin toimintaa se-
koitetaan keskenään. Taidetta viedään
kouluihin ja sairaaloihin tai muihin
paikkoihin, joissa sitä ei ole ollut.
Hyvä esimerkki on Kulttuurirahas-
ton Myrsky-nuorisohankkeen toimin-
tamalli. Siinä ammattitaiteilija kohtaa
nuoren ja usein myös nuorisotyönteki-
jän, opettajan ja/tai terveydenhuollon
ammattilaisen. Tullaan eri maailmoista
mutta istutaan saman pöydän ääreen.
Tuloksena jotain tapahtuu — ja vaikka
aina ei tapahtuisikaan, ainakin vuoro-
vaikutusta on yritetty käyttää hedel-
mällisesti.
Kulttuurialan kannattaa katsoa
avoimin mielin, mitä sillä olisi muuttu-
vassa toimintaympäristössä voitettava-
na. Pienellä toimialalla saattaa olla uu-
denlaisissa yhteistyökuvioissa suhteessa
eniten voitettavaa. Lisäksi jos kulttuu-
riin kytkeytyvät hyvät viestit ja arvot
siirtyvät muille aloille, yhteiskunta voi
pitkällä tähtäimellä hyötyä paljonkin.
Kulttuurin hyvinvointi- ja muiden
vaikutusten tematiikka on saamassa
tunnustetun aseman osana kulttuuripo-
litiikan välineistöä ja toteutusta. Vaik-
ka panokset ovat toistaiseksi pieniä, lä-
pimurto saattaa olla jo lähellä.
l
”
Kulttuurin hyviä
vaikutuksia tavoiteltaessa
avainsana on
vuorovaikutus.”
