koulutusta. Sen kautta opiskelijat pää-
sivät tutustumaan kielenpuhujayhtei-
söön, inarinsaamelaiseen kulttuuriin
ja äidinkielisten puhujien arkipäivän
kieleen. Äitinsä puolelta inarinsaame-
lainen, Ivalossa kasvanut
Teija Lin-
nanmäki
kuvaili tunteitaan loppujuh-
lan opiskelijan puheenvuorossa: – Olen
oppinut paljon myös kulttuurista. Olen
paikannut talven aikana tosissani sitä
nälkää, joka minulle on jäänyt siitä,
että toiveistani huolimatta kukaan ei
nuoruudessani opettanut minulle pe-
rinteisiä käsitöitä, makkarantekoa tai
kuivahauen valmistamista lämpimäksi
ruuaksi. – Mieleeni on tullut aina iso-
äitini, kun olen ollut kielimestareiden
luona. Kieli on samanlainen, minulle
rakas ja kaunis, mikä oli jotenkin lap-
suudessani kielletty. Ja tunne on sa-
manlainen, kiireetön ja lämmin. Olen
aina tuntenut, että olen myös heille
tärkeä, koska olen inarinsaamelaista
sukua, rakastan inarinsaamea ja olen
opiskellut sitä. – Tämä on ollut minulle
tärkeä vuosi. En halua, että tämä kieli
ja kulttuuri katkeaa suvussamme mi-
nuun.
Uusia kielipesiä avataan
Kielipesätoiminta harppaa tänä syk-
synä pitkän askeleen eteenpäin, kun
Anarâškielâ servi ry avaa opetusmi-
nisteriön ja Kulttuurirahaston tuke-
mana kaksi uutta kielipesää, yhden
Inariin ja toisen Ivaloon. Täydennys-
koulutuksen opiskelijoista kaksi on
työllistymässä uusien kielipesäryhmi-
en opettajiksi. Toinen heistä on Oulus-
ta Inariin pari vuotta sitten muutta-
nut lastentarhanopettaja
Riitta Vesala
,
joka odottaa kielipesätyön alkua iloi-
sena, mutta vähän jännittyneenäkin.
– Kielenopiskelijahan minä olen vielä
työpaikassakin. Vaatii paljon työkave-
reilta, että he jaksavat korjata minun
kieltäni, Riitta Vesala toteaa.
Riitta Vesalan lisäksi ainakin seit-
semän opiskelijaa pääsee täydennys-
koulutuksesta suoraan inarinsaamen-
kieliseen työhön. Toiset ovat palanneet
vanhoihin työpaikkoihinsa ja pääse-
vät vaihtelevassa määrin käyttämään
niissä uutta kielitaitoaan. Suurin osa
opiskelijoista aikoo jatkaa inarinsaa-
men kielen opiskelua joko suunnitteilla
olevissa Oulun yliopiston syventävissä
opinnoissa tai muulla tavalla. Noin 350
puhujan kokoiselle kielelle 17 työikäis-
tä, korkeasti koulutettua, eri ammatte-
ja edustavaa kielenpuhujaa on valtava
voimavara.
l
Inariin kolme uutta kielipesää
Suomen pienimpien saamelaiskielten, inarinsaamen ja koltansaa-
men, tulevaisuus on ollut hiuskarvan varassa. Inarissa on tähän
asti toiminut yksi inarinsaamenkielinen päiväkoti, kielipesä, joka
on viimeisten kolmentoista vuoden aikana kasvattanut maail-
maan jo noin 40 uutta kielenpuhujaa. Ivalossa on vastaavasti
toiminut yksi koltankielinen pesä, joka on aivan täynnä.
Kulttuurirahasto on pitkään puhunut kielipesien laajentami-
sen puolesta. Kesällä Rahasto myönsi 50 000 euron avustuksen
kahden uuden inarinsaamen pesän perustamiseen syksyksi 2010
sekä 30 000 euroa yhteen uuteen koltan kielipesään. Ratkaisun
takana oli tieto siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on sel-
keästi asettunut molempien kielten säilyttämisen taakse ja lu-
vannut vastata uusien pesien rahoituksesta vuoden 2011 alusta
lähten.
Uusi koltansaamen pesä on aloittanut Sevettijärvellä syys-
kuussa. Inarinsaamen pesä Ivalossa käynnistyy lokakuun alussa.
Se tulee lähes täyteen. Inarin kirkonkylään perustettava toinen
pesä etsii vielä sopivia tiloja, mutta toiminta voidaan käynnistää
pian niiden löydyttyä. Siihen asti vanha pesä on tupaten täynnä.
Kun pesien yhteismäärä näin nousee kahdesta viiteen, on kiel-
ten elvytyksessä astuttu aivan uuteen vaiheeseen, jota vahvistaa
molempien pienten kieliyhteisöjen kasvanut itseluottamus. Halu
oman kielen säilyttämiseen on olemassa, nyt se tarvitsee tukea.
KIRJATALKOILLE
VUODEN JATKOAIKA
Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska littera-
tursällskapet i Finland ovat päättäneet jatkaa
Kirjatalkoot-hanketta vielä vuoden 2011 ajan.
Tukea voivat ensi vuonna hyödyntää kaikki
Suomen kunnat eli myös ne, jotka eivät ole
olleet mukana Kirjatalkoissa aiemmin tai ovat
jättäytyneet siitä kesken pois.
Tukea voivat vuonna 2011 saada kaikki ne
kunnat, joiden toteutuneet kirjahankinnat
vuonna 2010 ovat vähintään 10 % korkeam-
malla tasolla kuin ne olivat keskimäärin
2005-2006 (hankkeen vertailutaso) ja jotka
sitoutuvat säilyttämään saman tason vielä
2011. Tukea myönnetään kriteerin täyttäneille
kunnille 5 % kunnan toteutuneista kirjahan-
kinnoista vuonna 2010.
- Tukirahoilla on hankittu tähän mennessä
kirjastoihin jo yli 100 000 kirjaa lisää. Kuntien
omat lisähankinnat huomioon ottaen kirja-
hankintojen kokonaiskasvu hankkeen aikana
tulee olemaan noin puoli miljoonaa, sanoo
Kulttuurirahaston yliasiamies
Antti Arjava
.
9
