lo puhdasta kulttuurin leviämistä vai
liittyikö siihen myös ihmisten ja geenien siirtymistä.
– Arkeologit ovat arvioineet jo pitkään, että keramiikan leviäminen tapahtui maternaalisesti eli naisten
muuttoliikkeen kautta. Ajatuksena on,
että keramiikan valmistuksen taito
olisi siirtynyt äidiltä tyttärelle, koska
miesten aika on mennyt metsästämiseen, kalastamiseen ja keräilyyn, tutkija valaisee.
Oletus äitilinjojen liikkeiden ja keramiikan tyylillistenmuutosten yhteydestä on vain yksi hypoteesi. Tutkija
haluaa lähteä avoimin mielin työhön,
sillä tuloksena voi yhtä hyvin olla, että jonkin isälinjan leviäminen sopii
ajallisesti ja maantieteellisesti tietyn
keramiikkatyylin tuloon.
– Tai sitten voi selvitä, ettei geneettisen ja keraamisen aineiston välillä
olekaan nähtävissä yhteyksiä. Tämä
voisi olla todiste siitä, että vain keramiikan valmistuksen taito siirtyi ihmisryhmältä toiselle ilman ihmisten
liikkumista.
DNA:n pitkät jäljet
Mutta miten ylipäätään onmahdollista selvittää lajimme geneettistä menneisyyttä, muuttoliikkeitä ja niiden
yhteyttä kulttuurisiin muutoksiin?
Avainasia on DNA, joka sisältää eliöiden geneettisen materiaalin. Tutkijoita kiinnostaa DNA:ssa tapahtuneidenmutaatioidenmaantieteellinen
jakautuminen, mikä antaa tietoa väestön sukuhaaroista eli haploryhmistä
ja varhaisimmista perusklaaneista.
Tutkija hyödyntää tutkimuksessaan sekämuinaista että nykyihmisen
DNA:ta. Myös modernistamateriaalista voidaan jäljittää evoluutiota ajassa
taaksepäin, kunmutaationopeus tunnetaan ja vertailupisteenä käytetään
radiohiiliajoitettua muinais-DNA:ta.
Sitä tosin ei ole saatavilla esihistorialliselta ajalta kotimaasta Suomen happamanmaaperän takiamutta kylläkin
lähialueilta, kuten Karjalasta, Venäjältä, Ruotsista ja Keski-Euroopasta.
Tämä ei ole ongelma luotettavuudelle, koska tutkimalla suomalaisille tyypillisiä sukuhaaroja saadaan käsitys
niiden ilmaantumisesta ja yhteydestä jonkin arkeologisen ilmiön kanssa.
Tutkija käyttää uusia fylogenetiikan menetelmiä, joiden avulla pystytään arvioimaan tarkasti polveu-
tumishistoriaa. Fylogenetiikkaa käytetään myös keraamisen aineiston
analysointiin.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun
vastaavia fylogeneettisiä menetelmiä
sovelletaan keramiikka-aineistoon.
Muun muassa radiohiiliajoituksen
huomioiva lähestymistapa avaa täysin uudet mahdollisuudet arkeologisen aineiston analysointiin ja tuo tarkkuutta äiti- ja isälinjojen tutkimiseen.
Keitä me oikeastaan
olemme?
Suomalaisten geneettisen väestörakenteen tiedetään poikkeavan sekä länsieurooppalaisista että venäläisistä. Miehistä noin kaksi kolmasosaa
edustaa aasialaista alkuperää olevaa
isälinjaa. Kun puhutaan isälinjoista,
tarkoitetaan isältä pojalle periytyvää
DNA:ta eli Y-kromosomia. Sitä tarkastelemalla voidaan selvittää miesten
liikkeitä. Itäsuomalaisissa on vahvempi aasialainen vaikutus kuin länsisuomalaisissa.
Sanni Översti on pannut merkille, että itäistä vaikutusta on aikojen
saatossa haluttu vähätellä ja eurooppalaista alkuperää pitää vahvemmin
esillä. Hän arvioi, että taustalla on voinut olla poliittisia syitä.
Naisten mitokondriaalinen DNA
puolestaan periytyy aina äidiltä kaikille lapsille. Maternaalisen periytymisen avulla selvitetään äitilinjoja ja
naisten liikkeitä. Suomalaiset äitilinjat edustavat pääasiassa eurooppalaisiksi luokiteltuja linjoja, ja ylipäätään
maantieteelliset erot ovat äitilinjoissa pienempiä.
Äitilinjojen eurooppalaisuus voi selittyä naisten suuremmalla liikkuvuudella. Käytännössä naiset eivät ehkä
ole liikkuneet oma-aloitteisesti, vaan
heitä on haettu tai ryöstetty muista
maista puolisoiksi.
Geneettinen ainutlaatuisuutemme
johtuu pääasiassa asutushistoriasta,
maantieteellisestä sijainnista ja populaatiopullonkauloista, joilla tarkoitetaan tilanteita, joissa vain pieni määrä
ihmisiä on selviytynyt hengissä.
–Minua kiinnostaa, keitä me oikeastaan olemme. On mielenkiintoista
nähdä, osuvatko keramiikan muutokset samaan ajanjaksoon uusien äitilinjojen saapumisten kanssa ja vieläpä
samalta maantieteelliseltä suunnalta, vai onko tulos jotain ihan muuta,
Sanni Översti toteaa.
Filosofian maisteri
Sanni Översti
sai 24 000 euron apurahan Maili
Aution rahastosta suomalaisten
äiti- ja isälinjoja sekä keramiikan
evoluutiota käsittelevään väitöskir-
jatyöhön, kolmivuotisen apurahan
ensimmäisen vuoden apurahana.
29
