nimet herättävät vahvoja laatumielikuvia: Artek, Axis, Cappellini, EMMA,
Ferlea, Iittala, Kinnasand, Leucos, Lucente, Luhta, Muuto, Nokia, Marimekko, Puustelli, Saab Automobiles, SAVO,
Vivero, Zanotta...
Suppasen töitä on ollut esillä niin
Venetsian arkkitehtuuribiennalessa
ja Milanon huonekalumessuilla kuin
NewYorkinModernin taiteenmuseossa. Niitä on hankittu useiden museoiden pysyviin kokoelmiin. Suppanen sai
Design Forum Finlandin Vuoden nuori muotoilija -palkinnon vuonna 2000
ja pohjoismaisen Bruno Mathsson
-muotoilupalkinnon 2006. Aiemmin tänä vuonna Aalto-yliopiston taiteiden
ja suunnittelun korkeakoulu myönsi
hänelle Ilmari Tapiovaara -palkinnon.
Ilkka Suppanen on luonut näyttävän
kansainvälisen uran, mutta pitää Suomea edelleen kotipesänään. Täältä on
helppo lentää asiakkaiden luo Italiaan,
Ranskaan, Itävaltaan, Kiinaan, Japaniin, Brasiliaan. Vuonna 1995 perustettu Studio Suppanen on erikoistunut integroituun sisustus-, tuote- ja
konseptisuunnitteluun sekä arkkitehtuuriin.
Suppanen on rohkea ja omaleimainen suunnittelija. Hän etsii ja kokeilee uusia ekologisiamateriaaleja ja uusia tuotantotapoja. Suppasen ilmava
ja pelkistetty käsiala jatkaa klassista
pohjoismaista muotoiluperinnettä.
– Merkittävin työ minulle on ensimmäinen teollinen tuotteeni
Flying
Carpet, Lentävä matto.
Sen avulla tein
läpimurron vuonna 1998. Aloitin tuolin
suunnittelun jo Amsterdamissa 1992.
Se kuuluu italialaisen Cappellinin valikoimaan.
Flying Carpet
on valmistettu paksusta huopamateriaalista, jota
tukee teräksinen jalkarakenne. Huopa
muotoutuu istujan mukaiseksi.
Designia yhteisön hyväksi
Ilkka Suppanen on vienyt osaamistaan
uusiin kulttuuriympäristöihin oivaltavien muotoiluhankkeiden avulla. Vastuullinenmuotoilija tukee vapaaehtoistyöllään ihmisarvoista elämää.
– Olennaista on ihmisen arvokkuuden tunnistaminen. Siihen ei kuulu almujen varassa eläminen. Ideoilla ja
innovaatioilla voimme auttaa köyhiä
auttamaan itseään paremman elämän
alkuun, Suppanen sanoo.
– Intia teollistuu voimakkaasti. Kastittomat miehet muuttavat työn perässä kylistä kaupunkeihin, naiset jäävät
ankeisiin oloihin huolehtimaan perheistään. Korien punominen on perinteistä naisten työtä, mutta he eivät ansaitse sillä juuri mitään. Keksin,
että punomalla naiset voisivat tehdä
lampunvarjostimia. Suunnittelin heitä
varten design-valaisimen. Sen valmistamisessa naistenkäsityön arvo onmoninkertaistunut. Valaisimia myydään
design-liikkeissä Euroopassa ja Yhdysvalloissa, muunmuassa NewYorkissa.
Myyntituotoilla kylien asukkaat saavat
esimerkiksi koulutusta, terveyspalveluja ja vaatteita. Eräässä kylässä rakennetaan parhaillaan yhteistä kylätaloa.
São Paulossa kodittomat huolehtivat
kaupungin puhtaanapidosta. He keräävät kaduilta roskia omatekoisten riksojensa lavoille jamyyvät ne kierrätysyhtiöille. Pitkän ja raskaan työpäivän
palkaksi kertyy noin yksi euro. Tämä
on ammattitaidottomille kodittomille ainoa keino ansaita rahaa. Kansainvälisen The Club of Helsinki -asiantuntijaverkoston perustajajäsenenä Ilkka
Suppanen on käynnistänyt São Paulossa ainutlaatuisen yhteistyöhankkeen.
Roskien ja romun uusiokäyttöön kehi
tetään uutta teknologiaa, jonka avulla roskien kerääjät ja lajittelijat saavat
paremman elannon. Hankkeeseen etsitäänmyös sijoittajia. Vapaaehtoistyön
avulla voi aikanaan syntyämenestyvää
liiketoimintaa.
Missä on muotoilun Freud?
–Minulla on kaksi onnellisuuden tilaa:
jakamisen onni eli yhdessä tekeminen,
ja yksin olemisen onni. Isän suvun juuret ovat Karjalassa. Sieltä minulle on
avautunut toinen näkökulma suomalaisuuteen. Isoäiti oli kovia kokenut Viipurin evakko. Kuitenkin hän säilytti
aina keveyden suhteessaan elämään.
Sellaiseenmielenlaatuun pyrin itsekin.
Suppanen sanoo, ettei perinteisen
tähtisuunnittelijan asemasta ole Suomessa paljonkaan jäljellä. Yritykset
eivät enää palkkaa palvelukseensa
huippudesignereita. Muotoilukenttä
on moninaistunut. Muotoilijat tarjoavat strategisia palveluja ja suunnittelevat yhä enemmän aineettomia tuotteita, esimerkiksi internetsivustoja.
– Miten perinteisen suunnittelijakoulutuksen saanut menestyy tulevaisuudessa? Onko hänellä kyky oppia
taitoja, joita uusissa toimeksiannoissa
tarvitaan? Mihin hänen pitäisi suuntautua? Tiedämme, mitä arkkitehti tekee. Muotoilu on vielä särmäinen kivi,
Suppanen pohtii.
–Muotoilu on epätieteellinen äpärälapsi. Se on muodikas, kaikki puhuvat
designista. Freud teki psykologiasta
tiedettä. Muotoilu tarvitsee nyt oman
Freudinsa. Nuorilla on edessään paljon
mahdollisuuksia, mutta yhä haasteellisempi toimintaympäristö.
Ilkka Suppasen töitä on palkittu
meillä ja maailmalla lähes joka vuosi.
Kulttuurirahaston palkintoa Suppanen
pitää ainutlaatuisen arvokkaana, sillä
se myönnettiin muistakin kuin muotoiluansioista.
– Mykistyin, kun näin aiempien
palkinnonsaajien nimet. Pääsenköminä heidän seuraansa?
"Olennaista
on ihmisen
arvokkuuden
tunnistaminen.
Siihen ei kuulu
almujen varassa
eläminen.
22
