V
iime kesänä Turun
yliopistosta filosofian maisteriksi
valmistunut
Sanni
Översti
tutki jo pro
gradu -työssäänsuomalaisten äitilinjojen polveutumishistoriaa, mutta halusi penkoa aihetta laajemmin. Poikkitieteellisyys tuli hänelle
opiskeluaikana tutuksi Suomen esihistoriaa selvittävässä Argeopop-projektissa jaLatvianpronssikautista kalmistoa tutkivassa Kivutkalns-projektissa.
– Poikkitieteellinen tutkimus on
haasteellista, mutta sitäkin mielen
kiintoisempaa. Luvassa on iso urakka
etenkin keramiikka-aineiston tiimoilta, mutta onneksi tutkimus tapahtuu
yhteistyössä arkeologien ja tilastotieteilijöiden kanssa, Sanni Översti kertoo. Väitöskirjan työnimenä on
Mui-
naissuomalaisten keramiikan sekä ge-
neettisten äiti- ja isälinjojemme suku-
puut
. Tutkimus alkoi viime syksynä
ja odotettavissa on vielä kolmen, neljän vuoden uurastus. Kasassa on jo
aineistoa äitilinjojen periytymisestä,
mutta seuraavaksi tarkasteluun tulevat isälinjojen geneettinen aineis
to ja keraamiset materiaalit, jotka on
kerätty pääasiassa Suomen ja Karjalan alueelta. Kaikki aineistot löytyvät
julkisista tietokannoista tai niitä saadaan yhteistyökumppaneilta.
Keramiikan tulo
geenien valossa
Varhainen kampakeraaminen kulttuuri saapui Fennoskandiaan idästä noin 7 000 vuotta sitten. Alun perin keramiikan valmistuksen taito
on peräisin kaukaa, Kiinan ja Japanin alueelta. Toistaiseksi ei ole kyetty todistamaan, oliko keramiikan tu
Geneettisten sukupuiden tutkimus on vienyt väitöskirjaansa tekevän Sanni Överstin
kauas esihistorialliseen aikaan. Tutkijaa kutkuttaa selvittää, onko suomalaisilla äiti- ja
isälinjoilla yhtymäkohtia keramiikan evoluution kanssa. Poikkitieteellinen tutkimusote
tavoittelee uutta tietoa ihmisten liikkeiden vaikutuksesta arkeologiaan
TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann
KUVA Heikki Tuuli
w
Sukupuiden tutkiminen
innosti Sanni Överstin
selvittämään myös omaa
äitilinjaa. Geenitestissä selvisi,
että se polveutuu Euroopan
ensimmäisistä metsästäjä-
keräilijä sukuhaaroista.
SEIKKAILU
esihistoriaan
APURAHANSAA J AT 2 0 1 5
28
