Hämeen rahaston asiamies, kauppatieteiden maisteri
Riitta
Toivonen
asui lapsuusvuodet Hämeenlinnan keskustassa.
Sieltä hänet tapaa tänäänkin, vaikka koti on ollut vuosi-
kymmeniä Hattulassa. Työpaikka, Hämeenlinnan Seudun
Osuuspankki, sijaitsee torin kupeessa. Asiakkuuspäälli-
kön työnkuva koostuu rahoitus- ja sijoitusneuvonnasta
sekä viestinnästä.
Opiskelu kauppaoppilaitoksessa koitui kohtalokkaak-
si: Riitta tapasi siellä tulevan miehensä
Harri Toivosen
.
Molemmat jatkoivat opintoja yo-merkonomitutkinnon jäl-
keen, Riitta Vaasan kauppakorkeakoulussa ja Harri Tam-
pereen yliopistossa.
– Menin työhön vientisihteeriksi opintojen loppuvai-
heessa. Graduni valmistui ja esikoisemme syntyi samalla
viikolla. Poikamme
Hannu
ja
Juha
ovat nyt ammattijää-
kiekkoilijoita. He ovat asuneet pitkään ulkomailla, mutta
pelaavat tänä talvena maalivahteina SM-liigassa.
SKR:ssa raha saa kasvot
Riitta Toivonen työskenteli Hämeen maakuntaliitossa maa-
kuntasihteerinä, kun hänelle vuonna 1988 tarjottiin asia-
miehen sivutoimisia tehtäviä. Haaste tuntui mieluisalta.
– Kun aloitin, taisin olla joukon nuorin. Maakunta
rahastojen asiamiehistä naisia oli vain kaksi:
Paula Ovas-
ka
Satakunnassa ja minä Hämeessä. Apurahoina jaettiin
noin 100 000 markkaa vuodessa. Nyt jakosumma on moni
kymmenkertainen.
Toivosen asiamiesaikana Hämeen rahastoon on perus-
tettu useita isoja nimikkorahastoja.
– Lahjoittajien tapaaminen on työni suuri rikkaus: raha
saa kasvot. Emme jaa vain apurahoja vaan tuttujen lahjoit-
tajien perintöä. Minulle Kulttuurirahastossa arvokkainta
on hyvä työ ihmiseltä ihmiselle.
Väinö ja Hilkka Kiltin rahasto perustuu Väinö ja Hilk-
ka Kiltin säätiön lahjoitukseen emäntä Hilkka Kiltin (1914-
1996) jälkeen. Hänen tahtonsa mukaisesti säätiön hallituk-
sen nimeää Hämeen rahaston hoitokunta. Rahasto jakaa
vuosittain apurahoina noin 80 000 euroa. Säätiö julkaisi
vuonna 2005 Parolan Kiltin talon historiaa valottavan teok-
sen
Kiinni maassa
. Apurahojen saajia esittelevä Väinö ja
Hilkka Kiltin rahaston juhlajulkaisu
Nykymusiikista huija-
rimuurahaisiin
ilmestyi 2008. Riitta Toivonen ideoi ja koor-
dinoi teosten toimitustyötä julkaisutoimikunnan jäsenenä.
– Tällaiset projektit ovat työn suola. Kaiken virran ja
voiman saan aktiivisilta hoitokunnan jäseniltä, jotka an-
tavat sivistyksensä ja näkemyksensä pyyteettömästi ra-
hastomme käyttöön.
Kanta-Häme on perinteisesti vahva kirjallisuuden ja
musiikin maakunta. Riitta Toivonen käy usein konserteis-
sa, teatterissa ja taidenäyttelyissä. Ja lukee paljon.
– Tarkoituksellisesti luen oman maakunnan nykykir-
jailijoita. Heitä on paljon, esimerkiksi
Riikka Ala-Harja
,
Riitta Jalonen
,
Anne Hänninen
ja
Hilja Mörsäri
,
Tapani
Bagge
,
Juha Itkonen
,
Olli Jalonen
,
Tuomas Kyrö
ja
Juha-
Pekka Koskinen
.
Taiteille yli puolet apurahoista
Riitta Toivonen sanoo, että Hämeen rahastossa ei hötkyil-
lä, mutta voidaan tehdä radikaalejakin ratkaisuja. Rahas-
to myöntää eniten apurahoja taiteelliseen työskentelyyn
ja eri alojen väitöskirjatutkimuksiin. Apuraha on keski-
määrin yli 12 000 euroa.
– Olemme myöntäneet melko isoja, koko- tai puolivuoti-
sia apurahoja jo 20 vuoden ajan. Silti saajien määrä on py-
synyt lähes ennallaan. Kuvataiteiden ja visuaalisten taitei-
den osuus on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi. Hämeen
rahasto tukee myös korkeakouluopintojen jälkeistä tutki-
mustyötä vähintään yhdellä post doc -apurahalla vuodessa.
Ihmiseltä ihmiselle
w
– Hämäläisyys ei ole pysähtyneisyyttä vaan kykyä nähdä
asioita kauempaa. Historia on meillä näkyvissä joka päivä, ja se
antaa perspektiiviä asioille, sanoo omaa maakuntaansa rakastava
asiamies Riitta Toivonen.
14
Henkilökuvassa
TEKSTI Mariitta Hämäläinen KUVA Vilja Tamminen
