Ruotsalaisen von Stedingk-
suvun yksityisarkisto on
ostettu Suomeen. Arkiston
hankintahinta oli 465 000
euroa, ja Kulttuurirahasto
osallistui siihen 100 000
eurolla. Suomen historian
kannalta arvokas arkisto
sijoitetaan Kansallisarkistoon,
jossa se tulee digitoidussa
muodossa olemaan vapaasti
saatavissa.
Ainutlaatuinen
yksityisarkisto
saatiin Suomeen
H
erttualliselle d’Otrante-su-
vulle Ruotsissa kuuluneeseen
von Stedingk-suvun arkis-
toon sisältyy sekä viranomaisten ar-
kistoja että yksityistä kirjeenvaihtoa.
Kiinnostavimpia ovat Ruotsin viimei-
selle sotamarsalkalle, kreivi
Curt von
Stedingkille
(1746–1837) kuuluneet
asiakirjat. Hän lukeutui kuningas
Kus-
taa III:n
lähimpään ystäväpiiriin. Ar-
kistoon sisältyy yli sata pääosin yksi-
tyistä kirjettä Kustaa III:lta.
Curt von Stedingkin laaja arkis-
to on tärkeä paitsi Suomelle myös
Ruotsille, ja siihen sisältyy myös
kansainvälisesti kiinnostaa aineis-
toa. Stedingk oli yksi aikansa tunne-
tuimmista ruotsalaisista, ja hänen elä-
mänvaiheensa olivat poikkeuksellisen
kirjavat. Nuorempana hän toimi Parii-
sissa ranskalaisen Royal Suédois -ryk-
mentin upseerina. Hänen lähimpiin
ystäviinsä ja upseeritovereihinsa lu-
keutui Ranskan kuningattaren
Marie
Antoinetten
rakastaja, ruotsalainen
kreivi
Axel von Fersen
.
Suomen kannalta tärkeimmän ko-
konaisuuden muodostavat Karjalan
rakuunarykmentin ja Curt von
Stedingkin Kustaa III:n sodan (1788 –
1790) aikana komentaman Savon Pri-
kaatin arkistot. Savon Prikaatin ai-
neisto näiltä vuosilta on säilynyt
kokonaisuudessaan, ja siihen kuuluu
kaikkiaan 14 kansiota. Erityisen kiin-
nostavia ovat Anjalan-liiton kannat-
tajiin lukeutuneen Savon Prikaatin
edellisen komentajan, everstiluutnant-
ti
Berndt Johan Hastferin
asiakirjat,
joiden perusteella Kustaa III käski
von Stedingkin vangitsemaan Hastfe-
rin ja takavarikoimaan hänen hallus-
saan olleet asiakirjat. Niiden perus-
teella Hastfer tuomittiin kuolemaan
maanpetoksesta, mutta armahdettiin.
Takavarikoidut asiakirjat jäivät von
Stedingkin haltuun ja kuuluvat nyt
hankittuun arkistoon.
Sotilasuran lisäksi Curt von
Stedingk ansioitui diplomaattina. Hän
oli toinen Suomen sodan päätyttyä
solmitun Haminan rauhansopimuk-
sen (1809) ruotsalaisista allekirjoit-
tajista. Hän toimi Ruotsin edustajana
myös Venäjän kanssa käydyissä raja
neuvotteluissa, joissa vahvistettiin
Ruotsin ja Suomen välinen nykyinen
valtakunnanraja. Curt von Steding-
kin arkistoon sisältyvät kaikki hänen
neuvotteluissa käyttämänsä aineis-
tot, muun muassa tärkeä suunnitelma
rajan vetämisestä Tornionjoelle. Neu-
votteluasiakirjoissa on runsaasti von
Stedingkin tekemiä merkintöjä, jotka
valaisevat valtakunnanrajan synty
prosessia.
11
w
Curt von Stedink
w
von Stedingkin omakätisiä merkintöjä Suomen ja
Ruotsin rajavetoa koskevissa neuvotteluissa.
