lopullisen merkityksen kannalta sana-
painolla on väliä. Tule
tänne
istumaan
tai tule tänne
istumaan
ovat eri asioita.
Viestin sisältö voi jossain tapauksessa
olla myös ironinen painotuksesta riip-
puen. Kaikki tämä kuuluu puheen ym-
märtämiseen.
Tärkeää on, että lapsi tuottaa mu-
siikkia itse. Yllättävän pienelläkin
musiikkiharrastuksella on havaittu
vaikutusta. Huotilainen kertoo: – Eng-
lannissa kuulovammaisten koulussa
kaikki lapset tuottavat musiikkia joka
päivä ja tulokset ovat erinomaisia. Ja
Turussa tehdyssä tutkimuksessa 45 mi-
nuutin viikottainen kuoroharrastus nä-
kyi koululaisten englannin kielen ään-
tämisen parantumisena. Se olisi helppo
ymmärtää, jos lapset laulaisivat eng-
lanniksi tai harjoittelisivat tosi usein.
Mutta ihan suomenkielinen peruskuoro
sai aikaan merkittävää kehitystä!
Palataan lopuksi vielä vastasyn-
tyneisiin vauvoihin. Minna Huotilai-
sen mukaan neurotieteissä on pitkään
ollut vallalla tietynlainen blokkiajat-
telu, jossa esimerkiksi 20 vauvan ai-
vovasteita tutkitaan keskimääräisesti.
Huotilaisen tutkimusryhmä on kuiten-
kin kiinnostunut myös vauvojen yksi-
löllisistä eroista. – Nyt on päästy sii-
hen pisteeseen, että yksittäisen lapsen
aivovasteesta on mahdollista kysyä:
tarkoittaako tämä jotakin ja jos tarkoit-
taa, niin mitä? Vai onko tulos pelkkää
mittauskohinaa? Vastaus saadaan ehkä
muutaman vuoden kuluessa.
l
Tekniikan tohtori, dosentti
Minna Huotilainen ja Early
Auditory Skills -tutkimusryhmä
saivat 27.2.2010 Huhtamäen
rahastosta 100 000 euron apurahan
vauvojen ja lasten kuulovaste-
tutkimukseen. Tutkimusprojekti
sai myös 50 000 euron apurahan
vuonna 2006 Pekka ja Jukka-Pekka
Lylykarin rahastosta.
25
w
Minna Huotilaisen
tutkimusryhmä tekee EEG-
aivosähkökäyrämittauksia
myssyillä, joihin on kiinnitetty
elektrodeja.
