24
”
Musiikki liioittelee puheen piirteitä ja
alleviivaa äidinkielen tärkeitä osia.
Sanat ja sävelet toistuvat, lausuminen on
puhetta hitaampaa.”
E
nsin kuuluu lukon naksahdus
kraks
ja sitten oven narahdus
iää
. Aivot rekisteröivät, että
ovi on auki. Kaksi ääntä ovat
yhdistyneet ihmisen aivoissa yhdek-
si, koska ne kulkevat aina yhdessä. Sa-
malla tavalla vauva huomaa, että ta-
vua
äi
seuraa aina tavu
ti
. Vauva oppii
äidinkieltä muun muassa tällaisten
mekanismien avulla.
– Vauvan aivot tekevät jatkuvaa
mallinnustyötä, sanoo tutkimusjohtaja,
dosentti
Minna Huotilainen
. – Vasta-
syntyneen kuulojärjestelmä rekisteröi
ääniympäristöä silloinkin, kun vauva
nukkuu. Samat asiat ja lauseet toistu-
vat:
ei oo mitään hätää, onko sulla näl-
kä?
Kuulomuisti yrittää napata kiinni
äänen antamista vihjeistä, esimerkik-
si äänen voimakkuudesta, -korkeudes-
ta ja -painoista sekä hitaammin lausu-
tuista ensimmäisistä tavuista.
Toiston avulla syntyy kokonai-
suuksia. Aivoihin muodostuu sanoja ja
kokonaisia lauseitakin valmiiksi, vaik-
ka vauva ei vielä tiedä, mitä ne tar-
koittavat. Mallinnus on yksi työkalu,
jolla äidinkieli hahmottuu pienen lap-
sen päässä.
Teknologia mahdollistaa
Minna Huotilaisen tutkimusryhmä
tutkii varhaisen kommunikaation me-
kanismeja kahden aivotutkimusme-
netelmän eli EEG:n ja MEG:n avul-
la. Hermosolujen toimintaa katsotaan
kahdesta eri näkökulmasta. EEG eli
aivosähkökäyrä mittaa potentiaaliero-
ja, jotka syntyvät pään päälle ihmisen
käyttäessä aivojaan. Suomessa kehi-
tetty MEG-menetelmä puolestaan mit-
taa magneettikenttää eri puolilla päätä.
Molemmilla seurataan erilaisten ään-
Dosentti Minna Huotilaisen tutkimusryhmä uskoo musiikin kykyyn harjaannuttaa kuuloa.
Ryhmän tavoitteena on auttaa esimerkiksi kuulovammaisia ja lukihäiriöisiä lapsia,
joilla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa.
Musiikin avulla
puheeseen kiinni
ten aiheuttamia reaktioita millisekun-
nin tarkkuudella.
– Kun aloitin tämän työn vuonna
1990, käytössä oli vain erilaisia piippa-
uksia, joilla pyrittiin saamaan aivoista
jokin vaste. Se oli silloin edistyksellis-
tä. Aika paljon teknisiä kehitysaskelia
on vaadittu, että nykyisin on mahdol-
lista tutkia koehenkilöiden reaktioita
jatkuvaan puheeseen ja luonnollisiin
vuorovaikutustilanteisiin.
Musiikin voima
Kieli on vaativa kokonaisuus, eikä
sen hallitseminen ole helppoa. Oman
äidinkielen kuulemisen tarkkuus on
olennaista lukemaan ja kirjoittamaan
oppimisen kannalta. Ongelmat kuu-
lon erottelutarkkuudessa paljastuvat
useimmiten vasta kouluikään tullessa,
kun kirjoittamisen vaikeudet alkavat.
Minna Huotilaisen mukaan silloin
ollaan aika lailla myöhässä. – Kou-
luun tultaessa lapsi on jo kulkenut hir-
veän pitkän tien puutteellisella kuu-
lolla. Huotilainen uskoo, että kuulon
erottelutarkkuuden hankaluuksia voi-
taisiin kuntouttaa jo pikkulapsi-iässä.
Ja apu löytyy lähempää kuin uskoisi-
kaan: musiikista.
Musiikki liioittelee puheen piirteitä
ja alleviivaa äidinkielen tärkeitä osia.
Sanat ja sävelet toistuvat, lausuminen
on puhetta hitaampaa. Useissa lasten-
lauluissa yksi sävel vasta yhtä tavua,
joten laulamalla on mahdollista ym-
märtää, mikä tavu on. – Silloin ollaan
jo pitkällä, tavujen kautta kuulojärjes-
telmä osaa poimia puheesta sopivanko-
koisia palasia. Lauluissa on myös lau-
seen kaari, melodia kulkee alaspäin
lauseen loppua kohti.
Pienellä vaivalla suurta hyötyä
Musiikki toimii kuulojärjestelmälle
puheopetuksena. Sen harrastamisesta
hyötyvät kaikki mutta ehkä eniten sel-
laiset lapset, joilla on kuulotiedon hah-
mottamiseen liittyviä erityisiä ongel-
mia: vaikkapa tarkkaavaisuushäiriö,
kuulovamma tai lukihäiriö. Sisäkor-
vaistutelapsilla puheen hahmotusvai-
keudet johtuvat istutteesta, joka ei tois-
ta puhetta täydellisesti. Lukihäiriöisillä
puolestaan ongelmia aiheuttavat lukui-
sat tavut peräkkäin. Nopeasti lausuttu-
na keskimmäiset tavut häviävät muis-
tista tai vaihtavat paikkaa. Molemmilla
ryhmillä musiikki harjaannuttaa kuu-
lojärjestelmää kiinnittämään huomio-
ta olennaiseen.
– Tässä vaiheessa tutkimuksia
näyttää siltä, että kuulovammaisilla
lapsilla erityisesti sanapainon havait-
seminen kehittyy nopeasti musiikin
avulla, Huotilainen sanoo. – Viestin
TEKSTI Sini Koskimies KUVA Heikki Tuuli
A P URAHANSAA J AT 2 010
