20
Kulttuurifriikki
elää pitempään
P
er imme maai lmankuvam-
me ja elämäntapamme kan-
sanryhmältä, johon etnisesti
kuulumme. Kutsukaamme sitä
"peruskulttuuriksi". Peruskulttuurin
leimaama elämäntapa voi siirtyä seu-
raavalle sukupolvelle epigeneettisesti.
Se tarkoittaa, että sosiaalinen ympä-
ristö muokkaa geenien ilmaantumista
– muttei vaikuta geenien rakenteeseen
– ja muokkaa aivoja. Varhaislapsuu-
dessa äidin tai muun läheisen hoita-
jan ja vastasyntyneen keskinäinen
kiintymyssuhde on se sosiaalinen lä-
hiympäristö, joka vaikuttaa eniten nk.
sosiaalisten aivojen kehittymiseen ja
sosiaalistaa lapsen. Jos peruskulttuu-
rissa on tarpeeksi me-henkeä, kiinty-
myssuhde syvenee, syntyy luja luot-
tamus kanssaihmisiin ja luonnollinen
taipumus toimia porukalla. Se on ilma-
us sosiaalisesta pääomasta.
Sosiaalinen pääoma ilmenee kes-
kinäisenä luottamuksena ja mm. yh-
teisinä rientoina ja aktiivisena yhdis-
tys-, harrastus- ja kulttuuritoimintana.
Kansallisessa kulttuurissamme muhiva
talkoohenki kuvastaa hyvin sosiaalista
pääomaa. Kuoro on toinen käyttämäni
sosiaalisen pääoman mefora. Interne-
tistäkin löytyy sosiaaliseksi mediaksi
kutsuttuja kansalaisverkostoja, jotka
parhaimmillaan heijastavat sosiaalista
pääomaa. Sosiaalinen pääoma on yh-
teisön aineeton varanto, joka tuottaa
yhteisölle ja yhteisöön kuuluville yk-
silöille hyödykkeitä, kuten esimerkik-
si terveyttä.
Miten sosiaalinen pääoma liittyy
kulttuurifriikkiyteen? Siten, että sosiaa-
linen pääoma – tai pikemminkin sen
vaikutus – ilmenee muun muassa kult-
tuuri- ja taideharrastuksina. Kulttuu-
ritilaisuuksiin osallistumisessa ja luo-
vassa kulttuuritoiminnassa on paljon
yhteisöllisyyden aineksia, vaikkei sitä
heti huomaa. Kun määrittelen tervey-
den fyysisten, psyykkisten ja sosiaalis-
ten tekijöiden ja ihmisen oman elämän
päämäärien väliseksi tasapainoksi, so-
siaalisen osallistumisen ja kulttuuri-
harrastuksen yhdistäminen terveyteen
tuntuu luontevalta. Kulttuurin ja tai-
teen harrastaminen onkin onnistuttu
liittämään kansalaisten elossa säilymi-
seen ja pitkäikäisyyteen hyvin kont-
rolloiduissa tieteellisissä tutkimuksis-
sa, joista useimmat on tehty Suomessa
ja muissa Pohjoismaissa.
Kansanterveyden tutkijat osoit-
tivat Ruotsissa jo vuonna 1996, että
kulttuurifriikit elävät pitempään kuin
kulttuuritilaisuuksia vieroksuvat soh-
vaperunat. Tämä ja sen jälkeen julkais-
Tiivistelmä ylilääkäri,
kirjailija Markku T. Hyypän
vuosijuhlaesitelmästä.
