”
Jotta hyvään kuolemaan
ja kuolevan toiveisiin
voitaisiin kiinnittää
huomiota, eutanasian
mahdollisuudesta tulisi
keskustella avoimesti.
JUHA HÄNNINEN
yliopiston tutkijakollegiumin johtaja,
Jyväskylän yliopiston käytännöllisen
filosofian professori
Sami Pihlström
.
Hankkeen koordinoinnista vastaa
filosofian tohtori, kuolemantutkija
Outi Hakola
.
Tiedeluentoja kansalaisille
Lokakuussa 2011 käynnistyneessä
tutkijakollegiumin Studia Collegialia
-yleisöluentojen sarjassa 18 suomalais-
ta tutkijaa valottivat kuolevaisuuden
teemaa omien tieteenalojensa näkö-
kulmista. Tilaisuuksien teemoiksi ki-
teytyivät Elämä, kuolema ja muutos,
Kuoleman ruumiillisuus, Kuoleman ti-
lallisuus, Kuoleman ajallisuus ja kuo-
lemattomuus, Kuolevaisuus ja vallan
elementit, Kuolema – pakko ja valinta,
Kuoleman sukupuolisuus ja materiaali-
suus, Kuolemisen rituaalit sekä Kuole-
ma taiteessa ja populaarikulttuurissa.
Luentosarja päättyi helmikuus-
sa 2012 paneelikeskusteluun kuole-
masta suomalaisessa yhteiskunnas-
sa. Siihen osallistuivat emerituspiispa
Eero Huovinen
, Terhokodin johtaja
Juha Hänninen
, oikeuslääkäri
Ursula
Vala
, psykologi
Soili Poijula
, professo-
ri
Lauri Nuutinen
sekä puheenjohtaja-
na Sami Pihlström.
Saattohoito ja eutanasian mahdolli-
suus puhuttivat eniten. Suomessa saat-
tohoidon osaamista alkaa olla laajalti
saatavilla, mutta hoitolaitosten voima-
varat eivät riitä vastaamaan kasva-
vaan tarpeeseen. Vaikka saattohoito
voidaan järjestää laadukkaasti kotona,
kaikki omaiset eivät pysty siitä huo-
lehtimaan. Jotta hyvään kuolemaan ja
kuolevan toiveisiin voitaisiin kiinnit-
tää huomiota, Juha Hännisen mielestä
eutanasian mahdollisuudesta tulisi kes-
kustella avoimesti.
Eero Huovinen nosti esille elämän
kuoleman jälkeen: miten monin tavoin
ihminen on pyrkinyt joko luomaan tai
selittämään elämän jatkuvuutta. Psyko-
logian näkökulmasta ihmisen on hen-
kisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää
keskittyä mielekkään elämän etsimi-
seen. Tällöin painopiste on kuoleman
tai tuonpuoleisen sijasta nykyisyydes-
sä. Oikeuslääketieteelle on tärkeää löy-
tää kuolemalle syy, joka antaa selityksen
tai päätepisteen kuolemisen prosessille.
Foorumi syvälliseen
analysointiin
Ihmisen kuolevaisuus -hankkeessa to-
teutetaan kolme kansainvälistä kuo-
lemantutkijoiden kokousta. Ensim-
mäinen symposium,
Mortality, Death
and Dying: Philosophical and Social
Perspectives
, pidettiin Helsingissä elo-
kuussa 2012. Pääesiintyjiksi kutsuttiin
kaksi alansa johtavaa tutkijaa: sosio-
logian professori
Stefan Timmermans
Kalifornian yliopistosta ja filosofian
professori
Jeff McMahan
Rutgersin yli-
opistosta New Jerseystä.
Marraskuussa Oulussa pidetään
lääketieteeseen ja biologiaan painot-
tuva konferenssi
Development, Regene-
ration and Aging
. Huippuluennoitsijat
tulevat Ruotsista, Tanskasta, Saksasta,
Isosta-Britanniasta, Japanista, Yhdys-
valloista ja Kanadasta. Ensimmäisenä
konferenssipäivänä Oulun yliopistossa
järjestetään avoin yleisötilaisuus, jossa
puhuvat arkkiatri
Risto Pelkonen
, piis-
pa
Ambrosius
, professorit
Helena Ran-
ta
ja
Anto Leikola
, Terhokodin johtaja
Juha Hänninen ja apulaiskaupungin-
johtaja
Sinikka Salo
.
Joulukuussa Helsingissä järjestet-
tävän symposiumin aihe on
Death in
Literature
. Se toteutetaan yhdessä tut-
kijakollegiumin kansainvälisen kirjai-
lijaohjelman kanssa. Päivien ohjelmaa
ei ole vielä julkistettu.
– Haluamme saattaa eri alojen kuo-
lemantutkijoita yhteen. Tutustumisesta
voi olla ennakoimatonta hyötyä, siitä
voi syntyä uusia ideoita ja yhteistyö-
tä. Olen tyytyväinen hankkeen aka-
teemiseen tasoon. Tapahtumamme
ovat herättäneet laajalti kansainvälis-
tä kiinnostusta. Olemme saaneet niihin
runsaasti esitelmätarjouksia ja osanot-
tajia, Pihlström sanoo.
Han k ke en päätöskon fe r en s si
Health, Mortality, Inequality
pidetään
kesäkuussa 2013. Sen kunniavieraaksi
tulee maailman vaikutusvaltaisimpiin
filosofeihin lukeutuva yhdysvaltalai-
nen professori, akateemikko
Martha
Nussbaum
.
Ihmisen kuolevaisuus -hankkeen
tuloksena syntyy vuonna 2013 kaksi
julkaisua. Suomenkielisen laajalle ylei-
sölle tarkoitetun tietokirjan toimittavat
professori
Virpi Mäkinen
, akatemia-
tutkija
Sari Kivistö
ja koordinaattori
Outi Hakola. Englanninkielisen tie-
deyhteisölle suunnatun sähköisen jul-
kaisun toimitustyöstä vastaavat johta-
ja Sami Pihlström ja tutkijakollegiumin
tutkija
Sara Heinämaa
.
– Toivomme, että julkaisuista on
hyötyä sekä tiedeyhteisölle että yhteis-
kunnan päätöksentekijöille myöhem-
minkin, Pihlström sanoo.
Kuolema: filosofista
antropologiaa
Sami Pihlströmin mukaan kuoleman
merkitystä voidaan lähestyä määrit-
telemällä, mitä kuolema on tai voisi
olla.
Kuolema
(death) ei ole vain yk-
si käsite, siihen sisältyy monia ulot-
tuvuuksia. Kuolema voi olla sekä ta-
pahtuma että olotila.
Leo Tolstoi
kuvaa
sen merkityksellistävää vaikutusta
pienoisromaanissa
Ivan Iljitsin kuole-
ma
.
Kuoleminen
(dying) on prosessi,
tapahtumaketju ajassa.
Kuolevaisuus
(mortality) on kuolemassa toteutuva
organismin ominaisuus ja ihmisen tie-
toisuutta kuoleman läsnäolosta.
Määritelmien merkitysten (meaning)
lisäksi on olemassa kuoleman merkityk-
sellisyys (significance) eli se, mitä kuo-
21
