ta osaajia, ja ensimmäiset suomalaiset
peliyritykset perustettiin vuonna 1993.
Marginaalista nousi yrityksiä, joiden
pelit olivat teknologialtaan ja toteu-
tukseltaan maailmanluokkaa.
Maan kokoon nähden suomalaiset
pelitalot ja alan noin 500 työntekijää
ovat niittäneet maailmalla poikkeuk-
sellista menestystä. Viimeisin kaupal-
linen menestystarina ja uusin Suomi-
brändi on tietysti Angry Birds.
Kevyen ja viihteellisen suuntauk-
sen rinnalle on noussut alakulttuureja
ja riippumattomia julkaisijoita, joita
kaupallisen mielenkiinnon sijasta oh-
jaa kulttuurinen, taiteellinen tai tie-
teellinen kunnianhimo.
Manga on
valloittanut maailman
Japanilainen populaarikulttuuri on
hyvä esimerkki siitä, miten paikalliset
ilmiöt voivat internetkaudella kasvaa
globaaleiksi trendeiksi tavallisten ih-
misten levittäminä.
– Tosin japanilainen populaari
kulttuuri ei ole japanilaista. Se on kult-
tuurinen hybridi, jossa jo 1950-luvulta
saakka on kierrätetty vaikutteita muu-
alta, esimerkiksi Amerikasta, sanoo
erikoistutkija, dosentti
Katja Valaskivi
.
Suomeen japanilaisen populaari-
kulttuurin toivat fani- ja harrastaja-
yhteisöt Amerikan ja Euroopan kautta.
1990-luvulta alkaen siitä alkoi kasvaa
kulttiharrastus, ja ensimmäiset meillä
laajasti tunnetuksi tulleet hahmot oli-
vat Pokémonit.
– Mangaa alettiin julkaista suomek-
si 2000-luvun alussa, ja nyt vuosittain
ilmestyy kymmeniä nimikkeitä. Har-
rastajat julkaisevat lehtiä ja animemu-
siikkivideoita ja tapaavat toisiaan jopa
3 000–9 000 ihmisen yhteisissä tapah-
tumissa.
Söpö ja
epäsovinnainen viehättää
Japanilaisen populaarikulttuurin
menest ykseen maan ulkopuolella
on useita syitä, joista tehokas mark-
kinointistrategia on vain yksi osa.
Harrastajat ihastuvat söpöihin
hahmoihin, mutta myös tarinoihin,
jotka rikkovat tabuja, laajentavat nor-
maaliuden rajoja ja hylkäävät Disney-
tyyppisen idyllin.
– Japanilaisessa populaarikulttuu-
rissa esiintyy monimuotoisia perheitä
ja sukupuolten kirjo on jatkuva jana.
Aitoja kaadetaan myös ihmisen ja eläi-
men sekä ihmisen ja koneen välisessä
HENKILÖUUTISIA
Kuva: Marika Aspila
Suunnittelija, valtiot. kand.
Arto
Ristola
on aloittanut Päijät-Hämeen
rahaston asiamiehenä 1.9.2012. Hän
seuraa tehtävässä toimitusjohtaja
Tapio Lillebergiä
, joka toimi asia-
miehenä vuodesta 1997.
Pohjois-Pohjanmaan rahas-
ton sihteerin
Tuula Pellikan
yli 40-vuotinen ura Pohjois-
Pohjanmaan rahaston sihteerinä
päättyi 31.8. Vuodesta 1970
tehtävää hoitanutta Tuulaa
muistettiin elokuisilla maakun-
tarahastojen neuvottelupäivillä
Tampereella.
Yo-merkonomi
Marja-Liisa Jurvanen
on aloit-
tanut Kymenlaakson rahaston
sihteerinä 1.10.2012.
suhteessa: kiusattu tyttö voi muuttua
eläimeksi tai koneeksi ja pelastaa uu-
dessa hahmossaan paitsi itsensä, myös
maailman.
Uudenlaiset teemat ja hahmojen lu-
kuisat variaatiot antavat mahdollisuu-
den yksilöllisyyteen, kulttuurin kulut-
taminen sinänsä joukkoon kuulumiseen.
Maabrändäyksen
pehmeä tapa
1990-luku oli Japanissa taloudellisesti
ja poliittisesti vaikea vuosikymmen.
Niinpä mangan, animen ja tietokone-
pelien laaja menestys ulkomailla oli
poliitikoille tervetullut ilmiö.
– Sen avulla tarjoutui valmis tilai-
suus lisätä koko maan kiinnostavuut-
ta ja edistää mediateollisuutta. Popu-
laarikulttuurilla oli oma tehtävänsä
myös viimevuotisten luonnontuhojen
jälkeen. Sen avulla saatiin suunnattua
ajatuksia mukavampiin asioihin.
Valaskivi muistuttaa, että Japanin
lisäksi myös monet muut maat käyt-
tävät populaarikulttuuria maabrändä-
ykseen. Esimerkiksi Englantia brän-
dätään populaarimusiikin ja designin
avulla. Ja Suomea – niiden vihaisten
lintujen.
l
11
