–Avainkokemuksia oli se, etteivät
matkatolleetkovinonnistuneita.Olin
poissa, jottavoisinsanoaolleenipoissa.
Hyvä juttu kertoo
ainakin kaksi tarinaa
Reissuilla Malmberg kuitenkin va-
kuuttui, että hänestä voisi olla ulko-
maantoimittajaksi.Ulkomaantoimitus
on jäänyt silti lähesainoaksi osastok-
si, jollehäneioletyöskennellyt.Malm-
bergpääsiSanomantoimittajakouluun
vuonna1979 jasieltäHelsinginSano-
miinvuonna1983.
Vuonna1983perustettiinmyösKuu-
kausiliite.Malmbergsanookasvaneen-
sasenkanssayhdessä.Tunnetuksihän
tulikylläNyt-liitettäedeltävästäajan-
kohtaistoimituksesta, jonkayhdessäju-
tussaMalmbergjakuvaaja
TapioVanha-
talo
kävelivätTurkuun.Kesän1984he
ajelivatpitkinSuomeajaruotivathämä-
läisiä,satakuntalaisia jamuitaSuomen
heimojasittemminkirjassakin.
Malmbergin työtapaa kuvaa hyvin
vuonna1992aloitettu juttu.Hän java-
lokuvaajaMarkus Jokelamatkustivat
umpimähkässävalittuunTableRockin
kaupunkiinNebraskassa.Hetutustui-
vat300asukkaaseen järjestelmällises-
ti. Kun he palasivat juttukeikalle 17
vuottamyöhemmin, kaupungissa oli
vietetty jomonethautajaiset.
Pohjimmiltaan juttu kertoi vanhe-
nemisesta.Sellaisensyvemmäntason
Malmberghaluaisi aina tavoittaa.
–Tästähänon tehtymonta karika-
tyyriä,ettäkuinkaminäseuraanpuun
kasvamista.Muttasitäseon.
HenkilöjuttuihinMalmberg uskoo
olevansa liian sosiologi. Hänhuomaa
puhuvansa itsestäänkinopiskelijana,
helsinkiläisenä tai lahtelaisena.
–Enosaa katsoa ihmisiä yksilöinä,
vaannäen aina jonkun ryhmän jäse-
nen. Se on tietysti vähän väärin, hän
sanoo janaurahtaa.
Omaa teeskentelyä
jäljittämässä
Malmbergiin vaikuttaa kirjoittajana
myös se, ettähänon tehnyt klassisen
luokkaretken. KunMalmberg lukee
Katriina Järvisen
ja
Laura Kolben
kir-
jaaLuokkaretkellähyvinvointiyhteis-
kunnassa, hän tunnistaa itsensä jat-
kuvasti.
–Enole ihankotonaninäissäpiireis-
sä. Onhirveäpyrkimyskokoajanpa-
rempaan.
Syksyllä 2012 Malmberg kirjoitti
Kuukausiliitteeseen jutun, jossa hän
koitti viikkojen ajan ymmärtäänyky-
säveltäjä Kaija Saariahonmusiikkia.
Seurasimylläkkä.Kriitikoidenmieles-
tähänleimasinykymusiikinelitismiksi.
–Minuaepäiltiinepärehellisyydes-
tä. Siitäkylläsuutun: ettäolisinpäät-
tänyt etukäteen, että lyttään Saari-
ahon, tai ettäenymmärrähäntä.
Malmberg huomauttaa, että suuri
osa hänen ikäluokastaan on kokenut
saman luokkaretken. Hän kummas-
telee, että jotkut suuttuvat siitä pu-
humisesta.
KulttuuritapahtumissaMalmberg
koittaa saada itseään kiinni teesken-
telystä.
–Kun istunelokuvissataikonsertis-
sa, niinmietin, pidänkö tästä todella.
Lisää tulkintoja journalismiin
Monet kulttuuriklassikot ovatMalm-
bergille läheisiä. Hän on esimerkiksi
kirjoittanut Tuntemattomat sotilaat
-kirjanVäinöLinnanTuntemattoman
sotilaanhahmoista. Seitsemänmies-
tä taas käsitteli AleksisKiven Seitse-
määveljestä.
KiventeostaMalmbergrakastaa”oi-
keastisyvästi”.Tuntemattomassasoti-
laassahäntätaashäiritsevät”paasaus
jastereotypiat”.Häntäkiehtookaikki,
mikäkirjaaympäröi.
–Usein ihmiset sotkevatnämäasi-
at. Minua kiinnostaa se ilmiö: mik-
si puhutaan aina Tuntemattomasta
sotilaasta.
Haastattelun aikoihin Malmberg
pohtii sunnuntaisivujen esseessään
LinnanvänrikkiKoskelaa. Ideasai al-
kunsaministeri
PaavoArhinmäen
Sot-
shin-matkasta.MiksiKoskelallesalli-
taanhumalassarellestys?
Malmbergkaipaisikulttuurijourna-
lismiin lisääperusteltujaanalyysejä ja
tulkintoja.
–Kunihmisetsanovat,ettäolipahyvä
elokuva, niinhyvinkärkkäästi kysyn,
ettämitentulkitsitsensiinä juoksevan
hevosen. Sitten ihmiset sanovat, että
äläole tollainen,hänsanoo janauraa.
ItseMalmberg korostaamieluusti,
ettähänenPosiollasijaitsevamaaheh-
taarinsaonkäsitetaidetta.Malmberg
onraportoinutostamansamaanpalan
kuulumisia joyli16vuotta.
Lähiö on henkinen koti
NytMalmbergiakiinnostaateema, jos-
tariittääkirjoitettavaavuosiksi.Seon
SuomenjaEuroopanrajojensulaminen.
NuoremmillekollegoilleBerliini on
henkisesti lähempänäkuinKuopio.
– Jos olenkoko ikäni pohtinutmitä
Suomi on, niin kohta sitä ei enää ole-
kaan, hänsanoo janaurahtaa.
– Ajattele seuraavaa sukupolvea.
Ovatkominun lapseni enää täällä?
Ainakinvieläovat.Malmbergillaon
26-vuotias tytär ja9-, 11- ja13-vuoti-
aat pojat. Hän, vaimo ja pojat asuvat
Maununnevalla. Pohjois-Helsingissä
Malmberginonhelppohiihtää jasuun-
nistaa. Iltaisinhänonmyös “kolmin-
kertainen jalkapalloisä”.
LukemistaMalmberg ei laske har-
rastukseksi.
–Seonkuinhengittämistä.
Veera Jussilaosallistui Kulttuurirahas-
ton järjestämälleKulttuurijournalismin
mestarikurssille syksyllä2013.
" Usein ihminen
ei uskalla
hakea sitä, mitä
eniten haluaa,
koska pelkää
pakkeja.
24
