Taiteilijat
markkinoilla
Veli-Markus Tapio
Mus. tohtori,
oikeust. maisteri
Kulttuurirahaston
erityisasiantuntija ja
entinen taiteilija
Rovaniemenmarkkinat
olivatsatavuottasittenPohjoismaidentärkeinturkismarkkinapaikka. Myöhemminnimi vakiintui osaksi suomalaista kansape-
rinnettä
ReinoHelismaan
kupletin jaturhapuromaisensuosionsaavuttaneen
elokuvanansiosta.Markkinoilla tarkoitettiinkerran tai kaksi vuodessa jär-
jestettävää tapahtumaa, jonnekokoonnuttiinmyymään, ostamaan ja tapaa-
maan ihmisiä pidemmänkinmatkanpäästä. Markkinat eivät olleet päivit-
täistäkaupankäyntiävarten. Jokupalasimarkkinoilta
Severi Suhosen
tavoin
rikastuneena.Monenkohtalo lieneeollutpäinvastainen.
Sanamarkkinatalous(engl.marketeconomy)onkäännöksenäepäonnistu-
nut.Onhanmarkkinataloudenajatuspitkälti toinenkuinedelläkuvattu.Teo-
reettisillamarkkinoillaonpysyvästisuuri joukkomyyjiä jaostajia.Tietotuot-
teidenominaisuuksistaonavoimestisaatavilla.Hintamuodostuuselväpäisten
ihmistenvakaanharkinnanperusteella.Teoreettisillamarkkinoillaeiolesi-
jaa onnenkantamoisille tai helppoheikeille. Lähellä tätä ihannetilaa ollaan,
kunasiakasostaa toriltamansikoita.Olisikoparempipuhua toritaloudesta?
Paljon ideologista latausta liittyykysymykseen, onko taiteellamarkkinat.
Kohtuullisellavarmuudellavoidaanväittää,ettätaiteenvaihdannassaonpiir-
teitä, jotkamuistuttavat enemmänmarkkinoitakuin toria. Torikauppiaasta
poiketen taiteilijanonvaikeahankkia työllään tasaista tulovirtaa. Jos free-
lance-muusikkosattuuolemaankonsertti-/markkinapäivänäsairas,mikään
ei korvaamenetettyä palkkaa. Huomattava osa taiteilijoista elää köyhyys-
rajan tuntumassa, hyvinvointivaltion turvaverkkojen tavoittamattomissa.
Menneinävuosisatoinataiteilijanuralleryhtyminenedellyttiperittyävaral-
lisuutta taimuutakeinoarahoittaariskialtistakutsumusta.Tätä tasapainottamaanonsittemmin luotuapurahajärjestelmä.Pohjoismailletyypillistäon,
että apurahoitusta suunnataan erityisesti taiteilijoidenhenkilökohtaiseen
työskentelyyn. Apurahamuistuttaa kuitenkin tuloa Rovaniemenmarkki-
noilta.Kerranvuodessa tapahtuvallahakukierroksella jokuonnistuu, toiset
eivät.Apurahanvaraanonvaikea tulevaisuuttarakentaa.
Olisiko sittenkinparempi, että taiteilija kykenisi ansaitsemaannykyistä
suuremmanosanelannostaanmyymällä työtään torikauppiaan tavoin?Tu-
lonmuodostuessa pienistämutta tasaisista puroista helpottuisi oman elä-
män taloudellinen suunnittelu. Viitteitä tämänkaltaisestaajattelustaonha-
vaittavissaKulttuurirahaston apurahanjaossa. Kutsuttuina asiantuntijoina
toimivatalanedustajat jakavatkernaastiniukkuuttamonellesensijaan,että
muutamaharvasaisimahdollisimmanpitkänapurahan.
Mitentaiteilijoidenpääsymarkkinoiltatorilletoteutettaisiin?Eräsmahdol-
lisuusonsiirtääpainopistettähenkilökohtaisistaapurahoistaproduktioiden
jataidettatuottavienorganisaatioidentukemiseen.Apurahaavastaavatuki-
summakanavoituisi taiteilijoillepalkkanataimyyntitulona.Onajateltavissa
myösmuitakeinoja, joillapyrittäisiinmarkkinoidensubventoimiseensensi-
jaan,ettämarkkinat jaapurahoitusnähdääntoisilleenvastakkaisina ilmiöinä.
Muuttuvassamaailmassamyös taiteen rahoitusrakenteet ansaitsevat
tulla päivitetyiksi. Muutosten on kuitenkin oltava hallittuja ja harkittuja.
Liiketalouden teorioita ei voi sellaisenaan soveltaa taiteeseen, eikäkorkeatasoinentaidetoimimissääntäysinmarkkinaehtoisesti.Taiteenerityislaatua
tuleekunnioittaa,muttaerityislaadunmäärittelyäeipidä jättää liianrajatun
ihmisjoukon tehtäväksi. Pitäisikökäsitteelle toritaideantaauusimerkitys?
KUVAHeikki Tuuli
17
AjatustenBulevardi
