Ohjelman tarkoituksena on selvittää sitä, kuinka paljon tutkittu tieto vaikuttaa yhteiskunnallisen päätöksenteon eri alueilla. Lisäksi halutaan selvittää sitä, miten tilanne on mahdollisesti muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Ohjelmaan tuli 73 hakemusta. Mukaan valitut hankkeet saavat kukin 100 000 euron rahoituksen vuoden ajaksi. Rahoitetut tutkimusryhmät toimivat Helsingin yliopistossa, Suomen Ympäristökeskuksessa, Svenska Handelshögskolanissa ja Turun yliopistossa. Kulttuurirahasto on valmistellut ohjelmaa yhdessä Suomen Akatemian kanssa.

Hankkeissa selvitetään muun muassa sitä, millä tavoin tutkitun tiedon käyttö näkyy kriminaalipolitiikkaan liittyvän lainsäädännön valmistelussa, miten tiedontuotanto on ohjannut suomalaisia yhteisöverouudistuksia, kuinka paljon asiantuntijoita käytetään ministeriöiden valmistelutyöryhmien jäseninä, miten ympäristötieto välittyy maakuntakaavoitukseen sekä millainen tieto hyväksytään osaksi päätöksentekoa.

Tutkittu tieto ja päätöksenteko -ohjelmaan valitut hankkeet

25 vuotta yhteisöverouudistuksia

Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa professori Heikki Hiilamon johdolla toteutettavassa hankkeessa selvitetään, millainen tutkimustieto on ohjannut suomalaisia yhteisöverouudistuksia sekä niihin liittyviä osinkoverouudistuksia vuosina 1993–2014. Hanketta varten kerättävän asiakirja- ja haastatteluaineiston avulla analysoidaan lisäksi, minkälaisten mekanismien kautta tutkimustieto on välittynyt yhteisö- ja osinkoveroa koskevaan poliittiseen päätöksentekoon. Hankkeen päätteeksi järjestetään seminaari, jossa innostetaan muita tutkijoita ja toimittajia aineiston käyttämiseen.  

Lisätiedot: Professori Heikki Hiilamo, heikki.hiilamo(at)helsinki.fi

Tiedontuotannon regiimit ja asiantuntijavalta Suomessa (TIRAS)

Svenska Handelhögskolanissa toteuttavassa hankkeessa tarkastellaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavien ideoiden ja tiedontuotannon organisointitapaa sekä siihen liittyvän asiantuntijavallan luonnetta. Empiirisen tarkastelun kohteena ovat kotimaisessa palkka-, työeläke- ja innovaatiopolitiikassa vaikuttavan tiedon tuotantotavat, tuottajat ja näiden väliset auktoriteettisuhteet. Hankkeen tapaustutkimukset antavat kattavan kuvan asiantuntijatiedon ja päätöksenteon suhteesta Suomessa.

Lisätiedot: Apulaisprofessori Ville-Pekka Sorsa, ville-pekka.sorsa(at)hanken.fi

Tutkittu ympäristötieto ja sen vaikuttavuus maakuntakaavoituksessa (TUUMA)

Suomen ympäristökeskus SYKE:n toteuttamassa hankkeessa tarkastellaan tutkitun ympäristötiedon välittymistä alueidenkäytön suunnitteluun maakunnan tasolla viimeisen 20 vuoden aikana. Tavoitteena on  analysoida empiirisesti Kymenlaakson maakunnan suunnitteluasiakirja-aineistosta viranomaisten, päätöksentekijöiden ja osallisten näkökulmia tutkittuun ympäristötietoon sekä erilaisen tutkitun ympäristötiedon käyttökelpoisuuden ja validiteetin muutoksia ja ympäristötiedolla argumentointia. Lisäksi tavoitteena on ymmärtää, miten merkittävästi lisääntynyt tutkittu ympäristötieto on mahdollisesti institutionalisoitunut maakuntatason päätöksenteossa käyttökelpoiseksi tiedoksi. Suomen ympäristökeskus (SYKE) toteuttaa hankkeen yhteistyössä Kymenlaakson liiton, Tampereen yliopiston sekä Ympäristötiedon foorumin kanssa.

Lisätiedot: Ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi, riikka.paloniemi(at)ymparisto.fi ja päätutkija Aino Rekola, aino.rekola(at)ymparisto.fi

Tutkitun tiedon käyttö ja sen vaikutukset kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa vuosien 1991-2017 välillä lainvalmistelun kontekstissa

Turun yliopistossa professori Anne Alvesalo-Kuusen johtamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan lainvalmistelu- ja haastattelumateriaalin avulla tutkitun tiedon käyttöä ja vaikutuksia kriminaalipoliittisessa lainvalmistelussa vuosien 1991 ja 2017 välillä. Kriminaalipolitiikalla tarkoitetaan rikollisuutta ja sen kontrollia koskevaa päätöksentekoa, johon kuuluu tärkeänä osana lakien säätäminen ja lakien soveltamista koskeva päättäminen. Kriminaalipolitiikka on ajankohtainen politiikan alue tutkimustiedon roolin tarkasteluun sekä sen poikkihallinnollisen luonteen että suomalaisen kriminaalipolitiikan kansainvälisesti hyvän maineen vuoksi. Tutkimus tuottaa uutta tietoa tutkimustiedon roolista osana yhteiskunnallista päätöksentekoa viimeisten vuosikymmenten ajalta.

Lisätiedot: Tutkija Maija Helminen, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, anmahel(at)utu.fi

Tieteen asiantuntijoiden ja tutkitun tiedon rooli ja merkitys ministeriöiden työryhmävalmistelussa

Projekti tutkii tieteen asiantuntijoiden ja heidän edustamansa tutkimustiedon hyödyntämistä keskeisessä, mutta pitkälti tutkimatta jääneessä suomalaisen poliittisen valmistelun instituutiossa, ministeriöiden työryhmävalmistelussa. Projekti kysyy, mikä on tieteen asiantuntijoiden edustaman tutkimustiedon asema ja merkitys työryhmävalmistelussa ja miten se on muuttunut 1980-luvulta lähtien erityisesti valtionhallinnon uusien tiedonhankintatapojen yleistymisen myötä. Saatuja tuloksia vertaillaan muissa Pohjoismaissa tekeillä oleviin tutkimuksiin.  Tutkimuksessa sovelletaan korporatiivisen vaihdannan ja poliittisten neuvonantojärjestelmien teorioita sekä kriittistä tiedon, tieteen ja asiantuntijuuden tutkimusta. Jo olemassa olevan työryhmiä koskevan määrällisen aineiston lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään projektin aikana tehtäviä teemahaastatteluja sekä kyselyaineistoa.  Tutkimusryhmän jäseninä ovat professori Anne Maria Holli, tohtorikoulutettava Saara Turkka sekä projektin tutkimusavustaja.

Lisätiedot: Professori Anne Maria Holli, anne.holli(at)helsinki.fi