Oulussa ja Haapavedellä on lähdetty etunojassa edistämään lasten lukuharrastusta. Harvinaisen laajassa Sanataidekasvatusta päiväkotiin -hankkeessa on vuoden aikana ollut mukana 46 kunnallista päiväkotia, joista 44 Oulussa ja 2 Haapavedellä. Hankkeen työpajoihin on osallistunut n. 620 lasta ja yli 100 varhaiskasvattajaa.

Uudet tutkimukset kertovat hyvää lastenkirjallisuuden ja sanataidetoiminnan puolesta. FT, kirjailija, Pirjo Suvilehto kommentoi hankkeen merkitystä muun muassa toteamalla: "mitä varhaisemmin sanataiteen menetelmät saadaan luontevaksi rutiiniksi lapselle, sitä paremmin hän saa haltuunsa kouluvalmiudet. Sanataide on lempeää yhdessäoloa aikuisen ja lasten parissa: runot, lorut, riimittelyt, tarinoinnit ja kauno- ja tietokirjallisuus ovat lapsen oikeus. Kaunokirjallisuuden kautta lapsi saa käsitellä emotionaalisia asioita. Lastenkirjallisuudella on tärkeä paikkansa myös ongelmia ennalta ehkäisevässä merkityksessä".

Myös FT Merja Kauppisen väitöstutkimus Lukemisen linjaukset - lukutaito ja sen opetus perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmissa vuodelta 2010 ja sen jälkeinen työ kielii samankaltaista viestiä. Lasten lukeminen ei ole vähentynyt, vaan muuttanut muotoaan. Vaikka suomalaiset nuoret ovat menestyneet erinomaisesti Pisa-tutkimuksissa, tulee muistaa että Pisa-koe mittaa vain tietyntyyppistä lukutaitoa. Lapsia ja nuoria ei opasteta sellaisiin yhteisöllisen lukemisen taitoihin, joita nykypäivänä tarvitaan. Nykylapset varttuvat sormet näppäimillä. Tekstiä ja tarinoita on useissa eri muodoissa; peleissä, nettipalstoilla ja elokuvissa. Lapsille on tärkeää avata yhä varhaisemmassa vaiheessa erityyppistä tekstiä. Perinteisen kirjan voima näkyy muun muassa tässä hankkeessa käytetyssä yhteisöllisessä käsittelyssä ja pitkäjänteisyydessä. Sanataidetta päiväkoteihin -hankkeesta on myös valmisteilla Pro Gradu työ.

Sanataidekasvatusta päiväkotiin -hanke tuo tuoreita kirjallisuuden käsittelytapoja sekä monipuolisia saduttamistapoja päiväkodin arkeen. Sen kokonaistavoitteena on löytää malli, jota voitaisiin levittää päiväkoteihin valtakunnallisesti. Projekti sai alkunsa Pohjois-Pohjanmaan maakuntarahaston toimesta ja sen rahoittajana toimii Suomen Kulttuurirahasto.

Yön ääniä ja eläimiä, Havaintoja ja tutkimuksia, Romuvajan asukkaiden yöretki ja Varjoja Pyrrönperän yössä ovat muutamia esimerkkejä työpajoista joita sanataidekasvattaja Anne Karppanen pitää lastenkirjan Sylvi Kepposen hukkaretki (Marika Maijala & Juha Virta, Otava 2010) pohjalta*. Tuokion aikana voi syntyä esimerkiksi lasten itse keksimiä keppinukkehahmoja, vuodenaikojen reseptejä tai kirjeitä maailmalla reissaavalle lemmikille.

Ryhmien omat varhaiskasvattajat osallistuvat projektiin itse kokien ja eläytyen. Näin sisällöt ja osaaminen siirtyvät luontevasti henkilöstön tieto-taidoksi.

*Sylvi Kepposen hukkaretken lisäksi päiväkodeissa on vuoden aikana tutustuttu Sulo Omenamieheen (Pilke Salo, Virpi Talvitie & Heikki Salo, Vakka & Kansi 2011), Markan possuun (Mari Mörö, Virpi Talvitie & Pentti Rasinkangas, Vakka & Kansi 2011), Mainioon herra Iloiseen (Malin Kivelä & Linda Bondestam, Teos & Söderströms, 2010) ja Mia Tiu:hun (Mia Tiu ja Sata sanaa, Sari Airola, WSOY, 2006).