Teksti: Laura Iisalo
Kuvat: Juha Roininen

Viime aikaiset kriisit kuten pandemia, Ukrainan sota, ilmastokriisi ja Brexit heijastuvat ihmisten elämään globaalisti. Ne myös synnyttävät konkreettisia sekä moraalisia esteitä ihmisten liikkumiselle yli kansallisten rajojen.

Kasvava epävarmuus ja liikkumisen esteiden ilmaantuminen on vaikuttanut ihmisiin paitsi käytännön- myös tunnetasolla, mikä on valtiotieteiden tohtori Anna Simolan mukaan jäänyt tieteellisissä tutkimuksissa vähemmälle huomiolle.

Simola toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa ja kuuluu siellä toimivaan Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköön. Koronakeväänä 2020 yksikön tutkijat keräsivät kirjoituksia Suomessa ja Belgiassa asuvilta maahanmuuttajilta, joiden yli 65-vuotiaat omaiset elävät toisessa maassa. Kirjoituksissa vastaajia pyydettiin kuvailemaan, millaista ikääntyvistä perheenjäsenistä huolehtiminen on poikkeuksellisessa tilanteessa ollut.

– Aineisto osoittaa, että ihmisten kokemukset ovat olleet todella voimakkaita ja emotionaalisesti raskaita, Simola sanoo.

Yksilöiden kokemukset auttavat ymmärtämään ilmiöitä

Myös Simolan uusi, tohtorinväitöksen jälkeinen tutkimus käsittelee käynnissä olevien kriisien vaikutuksia EU-maissa asuvien, ylirajaisten perheiden kokemuksiin. Hanke käynnistyi syksyllä 2021 Ella ja Georg Ehrnroothin säätiön apurahan turvin. Joulukuussa 2021 Simolalle myönnettiin säätiöiden Post Doc -poolin apuraha, jonka avulla hän saattaa tutkimuksen päätökseen.

Perheillä Simola viittaa tässä yhteydessä syntymäperheisiin, ja tarkemmin ottaen tilanteeseen, jossa eri sukupolvet asuvat eri maissa työstä johtuvan maastamuuton seurauksena. Hän aikoo käyttää narratiivista tutkimusmenetelmää, ja pyytää tutkimukseen osallistuvia kertomaan kokemuksistaan epävarmoissa olosuhteissa.

– Ihmisten tarinoiden kautta pääsee käsiksi isoihin asioihin ja voi nähdä, kuinka suuret ilmiöt vaikuttavat yksilöiden kokemuksiin. Tämänkaltaisen tutkimuksen kiinnostus kohdistuu voimiin, jotka sitovat ihmisiä toisiin ihmisiin ja paikkoihin, eikä siihen, kuinka he käytännössä toteuttavat perhe-elämää esimerkiksi teknologian avulla. Sitä on tutkittu paljon, tunnepuolta ei niinkään, Simola sanoo.

Tukikohta Euroopan solmukohdassa

Simola asuu Belgiassa, jossa hän työskentelee vierailevana tutkijana Leuvenin UCLouvain-yliopistossa. Myös tutkimushanke sijoittuu Belgiaan, jonka pääkaupunki Bryssel on Euroopan solmukohta. Tämä mahdollistaa useiden maahanmuuttajaryhmien tutkimisen samassa kontekstissa. Simola aikoo haastatella suomalaisten ja espanjalaisten lisäksi brittejä, vaikka maa ei enää kuulukaan Euroopan Unioniin.

– Heidän kohdallaan tarkastelen, mitä tarkoittaa, kun raja nousee sinne, missä he ennen liikkuivat vapaasti. Kriisit luovat epävarmuutta ja esteitä suhteessa matkustamiseen ja liikkuvuuteen, ja muuttavat ihmisten kokemusta rajat ylittävästä perhe-elämästä, jota he ovat aikaisemmin voineet vapaasti, turvallisesti ja joustavasti toteuttaa, hän selventää.

Simola uskoo, että tekeillä oleva tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin niitä haasteista, joita ylirajaiset perheet pandemian tyyppisten kriisien yhteydessä kohtaavat. Tästä on apua politiikan teossa esimerkiksi silloin, kun on tarpeen pohtia erilaisia rajoitustoimia esimerkiksi matkustamisen osalta. Aihe koskettaa läheisesti Simolan omaa arkea.

– Minullakin on perhe ja lähes satavuotias isoäiti Suomessa. Oma kaikupohja auttaa suunnittelemaan tutkimusta ja tunnistamaan asiat, joilla on aiheen kannalta merkitystä. On etuoikeus saada tehdä tutkimusta itseä kiinnostavasta aiheesta, hän toteaa.

Lisätietoa Post doc -poolista.

Tutkijatohtori Anna Simola sai säätiöiden Post Doc -poolista 44 000 euron apurahan vuonna 2022 väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.