Uudenmaan rahastolta apurahaa haki 2 875 henkilöä, yhteisöä tai työryhmää lähes 54,5 miljoonan euron edestä. Apurahan sai 127 eli 4,4 % hakijoista. Apurahoista 41 kpl myönnettiin yksityishenkilöille vähintään puolivuotisina työskentelyapurahoina. Apurahan keskisuuruus oli 9 800 euroa.

Koska kilpailu Uudellamaalla on poikkeuksellisen kova, hoitokunta on päätynyt jakamaan apurahoja joka toinen vuosi, jolloin jaettavaa on kaksinkertainen määrä. Seuraavan kerran Uudenmaan rahaston apurahoja voi hakea Tammikuun 2024 haussa.  Uudenmaan taiteilijat voivat kuitenkin hakea apurahoja Suomen Kulttuurirahaston Keskusrahaston Lokakuun hauissa vuosina 2022 ja 2023.

Kärkihankeapurahan sai kaksi hanketta, joissa taidetta ovat tekemässä kehitysvammaiset tai muutoin erityisryhmiin kuuluvat ja joiden tavoitteena on tukea erityisryhmien osallisuutta sekä edistää heidän työllistymistään. Pertin Valinta sai 20 000 € Outsider Art Festivalin visuaalisen ohjelman järjestämiseen. Outsider Art Festival OAF on kaupunkifestivaali, joka tekee pioneerityötä marginaalissa toimivien taiteen tekijöiden oikeuksien puolesta ja kehittää uusia taiteen kuratoinnin, esittämisen ja tuotannon tapoja. Festivaalin visuaalisen taiteen ohjelman ovat kuratoineet Riina Noro, Milla Göös ja mentorit Pekka Elomaa ja Jani Leinonen ja se esitetään Helsingissä 12.8. –  21.8.2022, osana Helsingin juhlaviikkoja. OAF antaa äänen 14 outsider-taiteen tekijälle, joiden teokset ja elämäntarinat valtaavat julkisia kaupunkitiloja Pertin Valinnan galleriassa, HAMissa, Oodissa, Musiikkitalon mediaseinällä sekä metroasemilla. Teokset ovat esillä myös virtuaalisesti AR-galleriassa, jossa ne ovat nähtävillä vuoden loppuun asti. OAF-ohjelmaan voi tutustua festivaalin sivustolla www.outsiderart.fi.

Riina Hannuksela työryhmineen sai puolestaan 20 000 € tanssielokuvatrilogian tekemiseen. Työryhmään kuuluvat mm. kehitysvammaisten tanssiryhmä Ihanat sekä elokuvantekijä Kati Kallio. Elokuvatrilogian tavoitteena on tuoda näkyväksi sellaisia tanssijoita, joita harvemmin nähdään sukupolvensa edustajina. Elokuvat käsittelevät liikkeen ja sanattoman vuorovaikutuksen keinoin sitä, millaisia haaveita, unelmia ja toiveita näillä nuorilla marginalisoiduilla tanssijoilla on ja millaisina toimijoina nämä tanssijat haluavat tulla nähdyiksi.

Kolmatta kertaa jaossa olleiden Taidetta yhdessä -erityisapurahojen tavoitteena on edistää osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kulttuurista yhdenvertaisuutta sekä lisätä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua korkeatasoisen taiteen ja kulttuurin keinoin. Apurahojen avulla kerätään tänä vuonna tarinoita talteen ikäihmisten parissa, toteutetaan valokuvausprojekti muunsukupuolisten kanssa, tanssiprojekti vammaisten nuorten tanssijoiden kanssa sekä koululaisten kulttuuritapahtuma, jonka tavoitteena on pienentää kulttuuriryhmien välisiä jännitteitä.

Apurahojen avulla toteutetaan useita tapahtumia Uudellamaalla, kuten kesäkonsertteja Musiikkitalossa Helsingissä ja traktorin lavalla Lohjan saaristossa, kulttuuritapahtumia Porvoon Pensselitehtaalla,  Tuusulassa, Hangossa ja Lohjalla, jazz-festivaali Keravalla, kitarafestivaali Helsingissä, Sibeliuspäivät Loviisassa, kansainvälinen kuorofestivaali Tapiolassa sekä useita tanssi- ja teatterityöryhmien esityksiä.

Uudenmaan Kulttuurirahaston 15 000 euron palkinnon saa suomentaja Outi Menna

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto myöntää vuosittain 15 000 euron kulttuuripalkinnon omalla alallaan ansioituneelle taiteilijalle. Vuonna 2022 tämän palkinnon saa "maailmojen kääntäjä, sanojen sommittelun taituri", suomentaja Outi Menna.

Espoolainen Outi Menna (s. 1973) on pitkän linjan laaja-alainen suomentaja, jonka pääkieli on ruotsi, ja muina käännöskielinä on norja ja tanska. Hänen kädenjälkeään ovat monien nykykirjallisuuden kärkinimien suomennokset – esimerkiksi Sara Stridsbergiä, Jonas Hassem Khemiriä, Karin Smirnoffia, Johannes Anyurua, Quynh Trania ja Peter Sandströmiä voimme lukea suomeksi, kiitos Outi Mennan vivahteikkaiden käännösten. Hän on myös kääntänyt suuren yleisön suosikkeja: Anne Holtia, Jo Nesbøa, Camilla Läckbergiä ja David Lagercrantzia. Menna taitaa myös lastenkirjallisuuden kielen: hänen käännöksiään ovat Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin suomalais-norjalainen Kepler-sarja sekä huippusuositut Martin Widmarkin Lassemaijan etsivätoimistot.

Kääntäminen on rajoitteiden taidetta. Alkuteos asettaa tiukan raamin, jonka sisään suomentaja alkaa tehdä omaa teostaan, omalla kielellään. Usein ajatellaan, että syvällinen vieraan kielen osaaminen on avain hyvään käännökseen. Näin ei kuitenkaan ole: hyvä kielitaito yksin ei riitä. Kieli pitää osata sijoittaa sen kulttuuriseen kontekstiin. Suomenruotsia ei käännetä samalle kielelle kuin riikinruotsia. Sanojen takana on maailma, joka kääntäjän pitää tuntea läpikotaisin. Ja tärkeintä kaikesta on oman äidinkielen taito.

Outi Mennan suomennostuotannon laajuus hämmästyttää ja hengästyttää. Hän on vuodesta 1998 alkaen kääntänyt toistasataa kirjaa. Lastenkirjan huumorista hän siirtyy suvereenisti Karin Smirnoffin karuun ja latautuneeseen, äärimmäistä tarkkuutta vaativaan perheproosaan tai Märta Tikkasen arjen keskellä syntyneisiin impressionistisiin kirjeisiin. Murhamysteerin lukija voi olla varma, ettei juonenkuljetus töksähdä outoihin sanavalintoihin, kun suomentajana on Outi Menna. Soljuva suomennos on lahja lukijalle.