Takaisin artikkelilistaukseen
Palkinnot
Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnot Heikki Hiilamolle, Jaakko Kapriolle ja Sirpa Kähköselle
27.2.2022
Jaakko Kaprio, Heikki Hiilamo ja Sirpa Kähkönen. Kuva: Heikki Tuuli
Jaakko Kaprio, Heikki Hiilamo ja Sirpa Kähkönen. Kuva: Heikki Tuuli
Suomen Kulttuurirahasto jakaa Kalevalanpäivän aattona 27.2.2022 kolme 35 000 euron palkintoa merkittävistä kulttuuriteoista. Palkinnon saavat professori Heikki Hiilamo, professori Jaakko Kaprio ja kirjailija Sirpa Kähkönen.

 Professori Heikki Hiilamo

Heikki Hiilamo (s. 1964) on väitellyt tohtoriksi sekä sosiaalipolitiikasta että kansanterveystieteestä. Hän työskentelee Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina ja THL:n tutkimusprofessorina ja on toiminut myös KELAn tutkimusprofessorina ja Kirkkohallituksessa diakonian alan johtajana.

Heikki Hiilamon tutkimus kattaa laajasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajankohtaisia haasteita. Hän on tutkinut mm. köyhyyttä, velkaantumista, perhepolitiikkaa, kirkon diakoniatyötä, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä sekä alkoholi- ja tupakkapolitiikkaa, ja kirjoittanut näistä aiheista yli 20 tietokirjaa. Lisäksi Hiilamo on julkaissut yli 100 tieteellistä artikkelia, joista suuri osa kansainvälisiä. Hän on toiminut vierailevana tutkijana mm. Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa sekä vierailevana professorina Oslossa.

Erittäin aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun kolumnistina, tietokirjailijana ja asiantuntijana kuuluu olennaisesti Heikki Hiilamon tutkijaprofiiliin. Hiilamo onkin yksi johtavista yhteiskuntapoliittisista asiantuntijoista Suomessa, mistä hän sai vuonna 2016 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Heikki Hiilamo on toiminut myös Ydin-lehden ja Yleisradion toimittajana. Hiilamon teos "Kuoleman listat. Suomalaisten salainen apu Chilen vainotuille" (2010) toimi pohjana vuoden parhaana eurooppalaisena draamana palkitulle tv-sarjalle "Invisible Heroes".


Palkinto myönnetään pahoinvoinnin tutkimisesta, hyvinvoinnin puolustamisesta.

Professori Jaakko Kaprio

Jaakko Kaprio (s. 1952) on toiminut vuodesta 2018 alkaen tutkimusprofessorina Suomen molekyylilääketieteen instituutissa ja sitä ennen mm. sen johtajana, akatemiaprofessorina sekä professorina Oulun ja Helsingin yliopistoissa. 

Jaakko Kaprion ominta tutkimusalaa on geneettinen epidemiologia. Suomalaisiin kaksosiin kohdistuvan tutkimuksen hän aloitti jo väitöskirjassaan vuonna 1984 ja on sen jälkeen vastannut laajojen kaksoskohorttiaineistojen pohjalta useiden kaksosiin kohdistuvien seurantatutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta Helsingin yliopistossa. Kaksostutkimusten avulla Kaprio tutkimusryhmineen on pystynyt selvittämään ympäristötekijöiden ja geneettisen alttiuden osuutta riippuvuuksien kehittymiseen ja mm. tunnistanut useita tupakointiin liittyviä geenejä.

Kaprio teki kansainvälistä tutkimusta jo aikana, jolloin se ei ollut yhtä yleistä kuin nyt. Hän on eräs viitatuimmista suomalaisista tieteentekijöistä, ja hänen julkaisuluettelossaan on yli 1300 nimikettä. Jaakko Kaprio on toiminut aktiivisesti useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä seuroissa sekä muissa luottamustehtävissä.


Palkinto myönnetään perimän ja ympäristön selittämisestä, synnynnäiselle kaksosten tutkijalle.

Kirjailija Sirpa Kähkönen

Sirpa Kähkönen kirjoittaa yhteiskunnasta kertomalla ihmisistä. Hän kertoo ajankohtaisista kysymyksistä kirjoittamalla historiasta.

Kuopiossa vuonna 1964 syntynyt kirjailija Sirpa Kähkönen opiskeli kirjallisuustiedettä ja historiaa ja työskenteli kustannustoimittajana ennen kuin ryhtyi täysipäiväiseksi kirjailijaksi. Opinnot antoivat selvän suunnan: Kähkönen on tunnettu erityisesti historiallisen romaanin mestarina.

Lehtiarkistojen parissa taustatöissä viihtyvä kirjailija taitaa yksityiskohdat, joiden avulla hän saa menneen elämään. Kuvaamalla yksityistä hän saa teoksensa yleisiksi ja tuo tapahtumat lähelle. Kähkönen kysyy henkilöidensä kautta elämän suuria kysymyksiä ja panee lukijansa vastaamaan niihin.

Kirjailija on luonut tyystin oman maailmansa, menneiden vuosikymmenten Kuopion, joka on kerrottu mutta tosi. Petrogradiin/Leningradiin sijoittuvassa Graniittimiehessä inhimillisyyden ja idealismin kaipuu kohtaa raadollisen realismin.


Sirpa Kähköstä luonnehtii humaanius. Hän on aina ihmisen puolella. Palkinto myönnetään raudan ja graniitin, ajan ja ihmisen kertojalle.