Teksti ja kuva: Marianne Ellilä

Perhesurmat aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä, joka koskettaa lähipiirin lisäksi koko yhteiskuntaa. On tärkeää, että perhesurmien taustatekijöitä tunnistetaan ja perheitä autetaan ajoissa eri keinoin. 

Tässä tutkimuksessa kerättiin perhesurmien uhrien läheisiltä tietoa, joka kuvaa heidän kokemuksiaan perhesurmien taustatekijöistä ja ennaltaehkäisystä. Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä ja haastatteluilla.

Tuotetun tiedon avulla voidaan tunnistaa riskitekijöitä ja auttaa kehittämään perheille ennaltaehkäiseviä tukimuotoja. 

Perhesurmalle ei ole yksittäistä määritelmää ja tutkimuksessamme perhesurmalla tarkoitetaan kaikkia niitä surmia, joissa perheenjäsen surmaa toisen perheenjäsenen.

Perhesurmien taustatekijät

Läheisten mukaan perhesurmien taustalla oli perheeseen, parisuhteeseen, perhesurmaajan henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen sekä omaan lapsuuteen ja myös ammattilaisiin liittyviä tekijöitä.

Perheeseen ja parisuhteeseen liittyviä tekijöitä olivat lasten turvattomat kotiolot ja perheen ahdinko. Myös väkivalta ja ongelmat parisuhteessa sekä vaikeutunut erotilanne olivat perhesurmien taustalla. Perhesurmaajan henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen liittyi surmaajan terveyteen ja tunteisiin sekä ajatteluun liittyvät tekijät. Perhesurmaajilla oli myös itseä tuhoavaa käyttäytymistä ja ongelmallista käyttäytymistä muita kohtaan. Lisäksi huono sosioekonominen tilanne oli yhtenä taustatekijänä. Perhesurmaajan lapsuuteen liittyvät tekijät olivat ilmenneet huolestuttavana käyttäytymisenä omassa lapsuudessa sekä lapsuuden perheen autoritaarisena kasvatuksena, huonona kodin tunneilmastona sekä turvattomana kasvuympäristönä. Ammattilaisiin liittyvät tekijät liittyivät ammattilaisten epäonnistuneeseen toimintaan ja hyvinvointijärjestelmän toimimattomuuteen. Lisäksi perhesurmaajalla saattoi olla aiempi kontakti viranomaisiin tai perhe ei päässyt avun piiriin ajoissa.

Perhesurmien ennaltaehkäisy

Läheiset toivat esille, että perhesurmia voidaan ennaltaehkäistä avunsaamiseen, ammattilaisiin ja yhteiskuntaan liittyvillä tekijöillä. 

Avunsaamiseen liittyvät tekijät olivat avun ja tuen saaminen ajoissa sekä avunsaannin mahdollisuuksista paremmin tiedottaminen. Läheiset toivat esille myös väkivallasta puhumisen ja siihen puuttumisen tärkeänä ennaltaehkäisyn keinona. Lisäksi vakavasti mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden parempi hoito tuotiin esille tärkeänä asiana yhteiskunnassamme. Ammattilaisiin ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät tarkoittivat, että ammattilaisten välistä yhteistyötä ja koulutusta tulisi parantaa sekä asiakkaan ja perheen tilanteen parempaa tuntemista. Ennaltaehkäisyssä tuotiin esille lasten parempaa suojelemista, yhteiskunnallisia toimia ja kaikenikäisten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä.

Tutkimus tuotti uutta tietoa

Läheiset kuvailivat perhesurmien taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä laajasti, ja yhteneviä tuloksia on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa, mutta tutkimus tuotti myös uutta arvokasta tietoa uhrien läheisten näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että perhesurmien taustalla olevat tekijät ovat monitahoiset ja ne saattavat näkyä pitkällä aikavälillä. Lähisuhdeväkivalta eri muodoissaan oli taustatekijänä lähes kaikissa perhesurmissa. Lähisuhdeväkivaltaa ja lasten kaltoinkohtelua tulisi tunnistaa, jotta koko perhe saadaan ajoissa avun piiriin. Keskeistä ennaltaehkäisyssä on parantaa ammattilaisten välistä yhteistyötä, tiedonkulkua sekä koulutusta. Perhesurmien ennaltaehkäisy tarvitsee poikkihallinnollista yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken, ja poliisi, sosiaalihuolto sekä terveydenhuolto tarvitsevat yhteisen rekisterin tiedon kulun parantamiseksi. Suomessa tulisi myös rikosoikeudellisen prosessin jälkeen selvittää perhesurmien tai niiden yritysten taustalla olevat tekijät ja kehittää surmien ennaltaehkäisyä saadun tiedon perusteella. Esimerkiksi Walesissa ja Englannissa sekä Ruotsissa on lakisääteinen vaatimus selvittää lähisuhdesurmat. Perhesurmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta kaikkein keskeisintä on nopea avun saaminen esimerkiksi mielenterveysongelmiin, lasten kaltoinkohteluun ja perheen ahdinkoon.