30
ria Pattayalta ja rantapoikia Las Pal-
masista.
– Tällaisissa rasistisissa puheissa
sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liit-
tyvät käsitykset toimivat rodullisen
eronteon ja toiseuttamisen välineinä,
Maija Urponen huomauttaa.
Helppo vastaväite vähättelylle on,
että kun kyse on aidosta rakkaudesta,
kansallisuudella tai värillä ei ole väliä.
Mutta onko todella näin, Maija Urpo-
nen kyseenalaistaa.
– Minua kiinnostaa se, miten kan-
sallisuuteen ja väriin liittyvät kult-
tuuriset mielikuvat ja ilmentymät –
yhdessä kansainvälisten talouden ja
politiikan rakenteiden kanssa – suun-
taavat suomalaisten ylirajaisia suhtei-
ta, Urponen selvittää.
Armi antoi mallin muille
Avioliittosiirtolaisuus muokkaa Mai-
ja Urposen mielestä Suomesta vah-
vasti monikulttuurista yhteiskuntaa ja
heiluttaa Suomen paikkaa maailmas-
sa. Perussuomalaisten voitettua edus-
kuntavaaleissa Urponen on havainnut,
että varsinkin suomalaisten naisten ja
ulkomaalaisten miesten väliset suhteet
ovat jälleen nousseet otsikoihin.
– Naisten suhteet ulkomaalaisiin
miehiin ovat kansallisesti arka paik-
ka, ja ne tuomitaan helposti epäisän-
maallisiksi. Nyt ne kuitenkin näyt-
täisivät olevan otsikoissa siksi, että
niiden avulla vastustetaan nationalis-
mia ja Suomen umpioitumista, Urpo-
nen huomioi.
Keskustelua käytiin lehdistössä
myös silloin, kun
Armi Kuusela
, vuo-
den 1952 Miss Universum, avioitui
19-vuotiaana vuosi valintansa jälkeen
filippiiniläisen liikemiehen
Virgilio
Hilarion
kanssa. Avioliitto oli monelle
suomalaiselle tyrmistys. Ennustettiin,
että Armilla ei ole takaisin tulemista.
Romanssin nojalla vahvistettiin mie-
likuvaa suomalaisten valkoisuudesta,
jota vanhat rotuteoriat eivät suinkaan
aina olleet tukeneet.
Aviomiehen varakkuus lievensi kä-
sityksiä hänen rodullisesta vieraudes-
taan. Vaikka varakkuuden taustalla
olivat kolonialisimin ajoilta periyty-
neet valtarakenteet, suomalaisille Ar-
min avioliitto on näyttäytynyt myös
modernin ja kansainvälisen elämän-
tyylin esikuvana.
– Armi antoi suomalaiselle hori-
sontin ulkomaailmaan. Muuan suo-
malaisäidin ja saksalaisisän tytär on
sanonut, että häntä ei olisi, jos Armi
ei olisi ”kadonnut Kaukoitään”, kertoo
Armin avioitumisen pohjalta ylirajai-
sista suhteista väitöskirjan tehnyt Mai-
ja Urponen.
l
Fil. tohtori Maija Urponen sai
11 000 euron apurahan 27.2.2010
Aino ja Einari Haakin rahastosta
ylirajaisten parisuhteiden suun-
tautumista käsittelevään väitök-
sen jälkeiseen tutkimukseen.
Kuvanveistäjä
Heikki Häiväoja
kotimaiseen
työskentelyyn 300 000 markkaa
Professori
Arvo Lehtovaara
oppikoulun oppilas-
aineksen lahjakkuusrakenteen selvittämiseen (III)
500 000 markkaa
Professori
Aimo Nikolainen
Uuden Testamentin
johannekselaista kirjallisuutta koskeviin
tutkimuksiin (III) 300 000 markkaa
Opiskelija
Arto Noras
sellonsoiton opiskelua
varten ulkomailla 250 000 markkaa
Säveltäjä
Ahti Sonninen
Kalavala-oratorion
sävellystyöhön (III) 600 000 markkaa
Fil. tohtori
Anna-Liisa Sysiharju
naisylioppilaiden
naisen rooliin kohdistuvia asenteita koskevaan
tutkimukseen 300 000 markkaa
Fil. lis.
Päiviö Tommila
Suomen merkitystä
Venäjän, Ruotsin ja Ranskan ulkopolitiikassa
v. 1809–15 koskevaan tutkimukseen 500 000 markkaa
Professori
Aukusti Tuhka
taidegrafiikan
opetuksen järjestämiseen (IV) 220 000 markkaa
Suomen Kulttuurirahasto
50 vuotta sitten
Vuoden 1961 stipendinsaajaluettelosta löytyvät mm. seuraavat tutut nimet:
”
Naisten suhteet ulkomaalaisiin miehiin ovat
kansallisesti arka paikka ja ne tuomitaan
helposti epäisänmaallisiksi.
